Etupiiriajatteluun jumittunut Venäjä haikailee takaisin imperiumin aikoihinsa, ja propagandassakin otetaan vaikutteita vanhasta tsaarinvallasta. Mihin Putin tähtää suurvaltapyrkimyksillään?
Putin kuvasi Neuvostoliiton hajoamista 1990-luvun suurimmaksi katastrofiksi. Neuvostoliiton järjestelmän kasvatille Putinille hajoaminen ja heikentyminen on ollut pettymys, kuvailee dosentti, sotahistorian tutkija Lasse Laaksonen.
– Putinin mukaan kylmä sota ei ole päättynyt.
Venäjä ei tunne historiassaan pehmeää valtaa, ja Putin hyödyntääkin historian havinaa halutessaan representoida itseään Pietari Suuren ja Stalinin kaltaisena diktaattorina.
– Venäjän kansan mielipidemittaukset osoittavat, ettei Venäjällä ei ole koskaan arvostettu heikkoja johtajia, sanoo Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.
Putin vertaa itseään Pietari Suureen – myös länsi esitetään uhkana
Kangaspuro ottaa esimerkiksi Pietari Suuren, joka nähtiin vahvana johtajana Venäjällä pitkälti siksi, että tämä kansan silmissä modernisoi maan. Pietarin kaupunki perustettiin, uusia alueita valloitettiin. Nikolai II:sta, Mihail Gorbatšovia ja Boris Jeltsiniä taas pidettiin heikkoina johtajina.
– Putin luo narratiivia, että hän on se, joka kokoaa taas vanhan Venäjän imperiumia, hän kokoaa suuruuden palaset yhteen.
Kangaspuro korostaa, että näin asia halutaan esittää, mutta mitään hyvää maalle ei tule narratiivista seuraamaan.
Välineinä suuruuden identiteetille Venäjä soveltaa muun muassa ortodoksista kulttuuriaan ja uskontoaan sekä vahvaa propagandaa.
Länsi taas esitetään voimakkaana uhkana Venäjälle.
– Venäjä katsoo, että sillä on erityistehtävä maailman historiassa. Se kylvää epäluuloisuutta länteen. Putin haluaa olla voittava tsaari, sanoo Laaksonen.
Lue myös: "Meidän porukasta ei ole enää hirveän moni elossa" – Ukrainassa taistellut Harri kertoo MTV:lle, miksi palasi lopulta Suomeen
Venäjä haluaa takaisin maailman näyttämölle
Kangaspuro muistuttaa, että aina Eurooppa ja Venäjä eivät ole olleet vastakkain. Huomionarvoista onkin, ettei Venäjä ole kylmän sodan päättymisen jälkeen ollut mukana Euroopan sotilaallisessa järjestelyssä. Siksi vaikutusvaltaa haetaan nyt.
– Tätä selkeästi Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jo pitkään hakeneet. Venäjä on ilmoittanut, että he haluavat mukaan päätöksentekopöytiin ja maailman näyttämölle.
Hyökkäyssodalla Ukrainaan Venäjä pyrkiikin pöyhentelemään ulkomaailmalle voimankäyttöpolitiikallaan ja palauttamaan asemaansa. Kävi Ukrainalle kuinka tahansa, Venäjä voi esittää oman tarinansa.
– On muistettava, että Putin on itsevaltias. Hän voi viime kädessä määritellä, mikä on voitto ja mikä tappio, muistuttaa Laaksonen.