Kenraali Jaakko Valtanen on kuollut.
Kenraali Jaakko Valtanen on kuollut 98-vuotiaana. Valtanen nukkui pois keskiviikkona 17. tammikuuta Kaunialan sairaalassa Kauniaisissa. Suru-uutinen kerrottiin STT:lle Valtasen lähipiiristä.
Valtanen toimi Puolustusvoimain komentajana vuosina 1983–1990. Hän oli viimeinen aktiivipalveluksessa ollut upseeri, jolla oli omakohtaisia sotakokemuksia.
Talvisotaan Valtanen osallistui 15-vuotiaana vapaaehtoisena lähettinä ja radiomiehenä. Jatkosodassa hän toimi radioaliupseerina ja tykistöupseerina.
Puolustusvoimain komentajana Valtanen taisteli vähistä määrärahoista ja johti samalla asevoimien organisaation uudistusta. Hänen kaudellaan kehitettiin muun muassa uusi sodan ajan prikaatiorganisaatio sekä parannettiin ilmatorjunta- ja panssarintorjuntakykyä. Hän kehitti myös urallaan Puolustusvoimiin avoimempaa tiedotuskulttuuria ja modernisoi yhteiskuntasuhteita.
Vuonna 2010 Valtanen kertoi 85-vuotishaastattelussaan STT:lle kannattavansa uskottavan puolustuksen lisäksi Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa kylmän sodan aikana puolueettomuus oli paras ratkaisu, mutta maailman muututtua Nato-jäsenyys olisi tärkein ennaltaehkäisevä tekijä sotaan joutumiselta ja lopettaisi muun muassa Venäjän uhalla spekuloinnin.
Upseeriperheestä sotilasuralle
Valtasen isä Viljo oli korkea-arvoinen upseeri. Eversti-isällä oli vaikutuksensa, mutta Valtasen mukaan enemmän ammatinvalintaan vaikuttivat aatteellisuus ja upseerin ammatin monipuolisuus.
Aktiiviuransa aikana Valtasen sotilaspuvun alla eli vahva humanisti. Omien sanojensa mukaan hän ei ollut koskaan "intohimoinen" sotilas.
– Olin kansalainen sotilaspuvussa, hän luonnehti STT:lle.
Talvisodassa Turun rannikkopuolustuksessa palvellut Valtanen osallistui suojeluskuntatyöhön Helsingin rannikkotykistössä. Jatkosodassa hän palveli radioaliupseerina Ahvenanmaalla, Karjalankannaksella ja Inkerinmaalla. Suoritettuaan reservinupseerikurssin Merisotakoulun rannikkotykistölinjalla Valtanen toimi tulenjohtoupseerina itäisellä Suomenlahdella ja Haapasaarilla.
Valtanen muistutti STT:lle vuonna 2010, ettei kuuluisa talvisodan henki syntynyt tyhjästä. Hänen mukaansa sen tekijät olivat kansalaissodan jälkeen tehdyssä yhteiskunnallisessa eheyttämisessä 1920–30-luvuilla. Elementtejä oli useita: torpparien ja mäkitupalaisten mahdollisuus siirtyä itsenäisiksi talonpojiksi, punavankien vapauttaminen, kostohenkisten teloitusten lopettaminen, ääriliikkeiden sammuttaminen 1930-luvulla, yleisen asevelvollisuuden tasapainottava vaikutus, työnantajajärjestön ja työntekijäjärjestöjen "tammikuun kihlaus" 1940.