"Rajavartiolaitoksen oma henkilökunta ei välttämättä riitä äkillisiin tilanteisiin."
Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa asevelvollisuuslain muutosta, jolla rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voidaan aiempaa nopeammin kutsua Rajavartiolaitoksen avuksi esimerkiksi välineellistetyn maahanmuuton torjuntaan. Valiokunnan yksimielinen mietintö asevelvollisuuslain muutoksesta valmistui keskiviikkona.
Valiokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan Suomen turvallisuusympäristö on arvaamaton ja maan on varauduttava Venäjän hybridiuhkiin kaikin mahdollisin keinoin.
– Rajavartiolaitoksen oma henkilökunta ei välttämättä riitä äkillisiin tilanteisiin, eikä silloin voida odottaa kolmea kuukautta kertausharjoituskutsun kanssa. Rajajoukkojen valmiutta sujuvasti nostamalla ja laskemalla voidaan taata kansallinen turvallisuus ja rajaturvallisuus, Kopra sanoo tiedotteessa.
Nykylain mukaan reserviläisiä voi määrätä nopeutetulla menettelyllä vain sellaiseen kertausharjoitukseen, jonka tarkoitus on sotilaallisen valmiuden kohottaminen. Lakimuutoksen jälkeen pikakertausharjoituksen perusteeksi tulee myös rajaturvallisuuden vakava vaarantuminen.
Asevelvollisia ei vaarallisiin tehtäviin
Pikakertausharjoitukseen kutsuttuja reserviläisiä voitaisiin käyttää esimerkiksi rajan aistivalvontaan ja partiointiin, vartiointiin, opastukseen, liikenteenohjaukseen sekä erilaisiin tukitehtäviin rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Asevelvollisia ei käsketä vaarallisiin tehtäviin.
– Tämä oli valiokunnan mielestä tärkeä rajaus, joskin Rajavartiolaitoksen tehtävien takia voimakeinojen käyttöä tai hätävarjelua edellyttävä vaarallinen tilanne voi syntyä riskiarvioinnista huolimatta yllättäen, eikä riskiä voi täysin poistaa kertausharjoituksen tarkoitusta vaarantamatta, Kopra sanoo.