Puolustuksen asiantuntija tyrmäsi syyttäjän tärkeimmän todisteen Järvilehto-jutussa - "Mahdotonta"

Syyttäjän mukaan Järvilehdon veneturmassa kuolleen miehen vatsassa ollut vamma oli syntynyt veneen matkustajanpuoleisesta rakenteesta. Alppivuori ei pitänyt tätä mahdollisena.

Jos kuollut mies oli ollut matkustajan penkillä, niin Järvilehdon on pitänyt ohjata venettä. Näin päätteli Järvilehdon vankeuteen tuominnut Raaseporin käräjäoikeuskin.

Nyt Alppivuori piti tätä mahdottomana.

– Jos matkustajan penkillä on istunut joku, hän olisi törmännyt varmuudella sillan betoniin.

– Kukaan ei ole voinut istua matkustajan penkillä. Se on mahdotonta.

Alppivuoren mukaan uhrin vammat olisivat olleet huomattavasti pahemmat kuin mitä kuolleella miehellä oli.

Diplomi-insinööri Alppivuori on entinen onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija ja nyttemmin Trafin liikenneturvallisuusjohtaja.

Juttua puidaan nyt Turun hovioikeudessa, jossa Alppivuorta kuultiin todistajana.

"Valtava törmäys"

Järvilehdon vene törmäsi sillan pieleen kapeassa Jomalvikin kanavassa kesällä 2010. Oikeudessa puidaan sitä kuka ohjasi turmavenettä.

Onnettomuus oli niin nopea, että kukaan ei ehtinyt reagoida siihen mitenkään. - Se oli valtava törmäys, massiivinen onnettomuus.

Alppivuori kertoi käsityksensä onnettomuuden seurauksista.

– Ohjaaja on törmännyt ohjauspyörään ja jatkanut matkaa lentäen veteen. Vene valuu hänen ylitseen.

Alppivuoren käsityksen mukaan veneen lattialla on ollut joku, koska kuljettajan penkki on taipunut eteenpäin. - Siihen on jokin osunut. Lattialla matkustanut henkilö on voinut osua penkkiin ja aiheuttaa vauriot.

Tämä tukee Järvilehdon kantaa, joka on kertonut usein aiemmilla baarireissuilla nukkuneensa lattialla. Turmamatkasta Järvilehto ei muista mitään.

– Poliisitutkinnassa koko onnettomuuden kokonaisuus on ollut kateissa, Alppivuori totesi.

Ristiriita poliisitodistajan kanssa

Poliisin käsitys oli toisenlainen. Keskeisin havainto todistajana kuullun Länsi-Uudenmaan poliisin teknisen tutkijan Esa Korhosen mukaan kuolleen miehen yksi vamma sopii erityisen hyvin veneen vasemman puolisen kulman aiheuttamaksi. Jälki on sirppimäinen.

– Kuljettajan puolella ei ole sellaista paikkaa, josta vamma olisi voinut syntyä.

– Jäljensimme vainajasta vamman ja haimme paikkaa veneestä, josta se olisi voinut syntyä. Se sopi vasemmalle, matkustajan puolelle täydellisesti.

Ruumiin otsavamma oli poliisin käsityksen mukaan syntynyt tuulilasiin iskeytymisestä. Ruumiissa oli myös vamma, jonka synty ei selvinnyt.

Korhonen kuvasi törmäystä nopeaksi ja rajuksi.

Järvilehdon puolustus kysyi olisiko vainajalla ollut reisivamma voinut syntyä ratista.

– Mahdollista on, Korhonen totesi.

Veneestä ei esimerkiksi löytynyt dna-jälkiä, joilla henkilöiden sijainnit olisi voitu päätellä. Vesi oli huuhtonut tällaiset jäljet pois.

Oikeudenkäynti jatkuu todistajien kuulemisella.

Katso Jarkko Sipilän juttu (Seitsemän uutiset 3.10.2012)

Järvilehto-jutun syyttäjä ja puolustus ottivat yhteen muistitutkijoista