Oikeuspsykologi: Järvilehdon muistamattomuus ilmeisen aitoa

Psykologin mukaan tällaiset ovat tyypillisiä liikenneonnettomuuksissa. Häkkänen-Nyholmia kuultiin puolustuksen todistajana Järvilehdon veneturmaoikeudenkäynnissä. Juttua pui nyt Turun hovioikeus.

Oikeuspsykologi sanoi, ettei hän ota suoraan kantaa siihen onko Järvilehdon muistamattomuus teeskenneltyä vai aitoa, vaan tuo esiin asiaan liittyviä seikkoja. Häkkänen oli päätynyt siihen, että Järvilehdon muistamattomuus yhden ihmisen kuolemaan johtaneen turmayön tapahtumista on ilmeisen aitoa.

Häkkänen-Nyholm on työskennellyt oikeuspsykologina mm. keskusrikospoliisissa. Hän kertoi, että paikallispoliisi oli pyytänyt lausuntoa Järvilehdon tapauksesta syksyllä 2010. Hän työskenteli tuolloin keskusrikospoliisissa ja tutkijat halusivat tietää onko muistamattomuus mahdollista. Tuolloin Häkkänen-Nyholm totesi, että amnesia on mahdollinen. Tämä aineisto ei päätynyt esitutkintaan.

Uusi lausunto

Järvilehdon puolustus pyysi nyt hovioikeuden istuntoon uuden lausunnon Häkkänen-Nyholmilta poliisitutkinta-aineiston perusteella. Asialla on merkitystä, koska käräjäoikeus perusteli Järvilehdon tuomitsemista muun muassa sillä, että Järvilehdon kertomukset tapahtuminen kulusta olivat eri vaiheissa erilaiset.

Syyttäjän mukaan kyse ei ole amnesiasta, vaan siitä, ettei Järvilehto halua kertoa.

– Ihmisen käyttäytymisessä kaikki on mahdollista, mutta en näe viitteitä tahallisesta unohtamisesta, Häkkänen-Nyholm totesi.

Häkkänen-Nyholmin mukaan teeskennellyn amnesian paljastamiseksi on tietynlaisia kuulustelutekniikoita, mutta sellaisia ei ole tässä käytetty.

Mikä on käsityksenne Järvilehdon psyykkisestä tilasta? puolustus kysyi.

– Esitetyn materiaalin puitteissa hän on todennäköisesti ollut shokkitilassa. Dissosiaatiotilassa henkilö ei kykene yhdistämään havaintojaan kokonaisuudeksi, vaan tilanne koetaan unenomaisena. Henkilö koetaan poissaolevan oloisena. Kyse on suojautumistilasta.

Järvilehdon puolustus viittaisi Järvilehdon kuulusteluihin, joissa hän ei muista tapahtumia, mutta on tuoreeltaan todennut ettei ajanut venettä.

– Amnesiatapauksissa nousee yleensä esiin tilanne miten ihminen voi sanoa jotain, jos hän ei muista. Amnesioita esiintyy usein liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Humalatila vaikuttaa myös. Hyvin tyypillisesti esiintyy blackout-tiloja. En voi ajatella, ettei tällainen amnesia ei tässä tapauksessa tule kyseeseen. Hollantilaistutkimuksen mukaa kolmasosalla muisti ei ole blackout-tilanteiden jälkeen palannut.

– Muistikuvat voivat myös heikentyä, Häkkänen-Nyholm totesi.

Muisti ei ole video

Järvilehto ei muistanut yhdeksän kuukautta ensimmäisen kuulustelun jälkeen tehdyssä toisessa kuulustelussa menomatkan tietoja yksityiskohtaisesti.

– Asian kannalta epärelevantti aineisto on altis unohdukselle.

– Muisti ei ole videonauha, vaan se on muuttuva asia. Keskustelut voivat palauttaa mieliin asioita. Ihmiset ovat myös taipuvaisia täyttämään aukkoja skripteillä eli oletuksilla siitä miten asiat ovat aikaisemmin olleet.

"Heräsin vedestä, muuta en muista"

Kuka tässä istui? Uudet kuvat turmaveneestä

Hovioikeus tutustui turmakanavaan – Järvilehto ei paikalla