Puoluejohtajien vaalirahoissa hieman yhteisiä lahjoittajia – ruotsin kieltä vaaliva säätiö ja elinkeinoelämä vahvasti mukana

Puoluejohtajien vaalirahailmoitukset kertovat paljon siitä, minkälaista vaalirahoitus eduskuntavaaleissa 2023 oli. Paljon jää pimentoon, mutta säännöt pakottavat valittuja kertomaan osan tukijoistaan.

Puoluejohtajien vaalirahailmoituksista paljastuu, että erityisesti elinkeinoelämän Pro Markkinatalous ry sekä ruotsin kielen asemaa vaaliva Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland ovat tukeneet useita puheenjohtajia ja puolueita.

Pro Markkinatalous on tukenut kokoomuksen Petteri Orpoa, keskustan Annika Saarikkoa, Rkp:n Anna-Maja Henrikssonia, kristillisdemokraattien Sari Essayahia sekä vihreiden Maria Ohisaloa. Avustus on ollut useimmin 3 000 tai 6 000 euroa.

Pro Markkinatalous on tukenut erityisesti kokoomuksen ja keskustan ehdokkaita, mutta yhdistys on tukenut myös markkinatalousmyönteisiä demareita.

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on tukenut samoja edellä mainittuja puheenjohtajia, mutta tukea on kyseiseltä säätiöltä mennyt myös Vasemmistoliiton Li Anderssonille.

Säätiön taustalla on sen verkkosivujen mukaan Svenska Kulturfonden, Stiftelsen Tre Smeder ja Konstsamfundet samt Svenska Folkskolans Vänner.

Säätion tuet puheenjohtajille ovat olleet niin ikään 3 000–6 000 euron luokkaa.

Lisäksi Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n eli MaRa on tukenut Orpoa ja Saarikkoa.

Sdp:n Sanna Marin, Perussuomalaisten Riikka Purra sekä Liike Nyt -puolueen Harry Harkimo ovat saaneet selvästi vähiten ulkopuolista rahoitusta.

Sdp:n Marinin noin 46 000 euron kampanjan maksoi kokonaan Sdp.

Purran noin 11 000 euron kampanjan rahoitukseen yksityishenkilöt lahjoittivat hieman yli 6 000 euroa ja yritykset 2 500 euroa.

Harkimo maksoi suuren osan noin 30 000 euron kampanjastaan itse.

Yli 1 500 euron avustukset on eriteltävä ilmoituksissa.

Saarikko ja Orpo suurimmilla budjeteilla

Kokoomuksen Petteri Orpo ja keskustan Annika Saarikko kampanjoivat puheenjohtajista suurimmilla budjeteilla.

Orpon kulut olivat 70 448 euroa ja Saarikon kulut olivat 71 824 euroa.

Orpo sai yli 5 000 euroa Hesburgerin perustajalta Heikki ”Hese” Salmelta ja 6 000 euroa esimerkiksi Turun Sanomia kustantavalta TS-Yhtymältä.

Puolueeltaan Orpo sai 22 000 euroa ja tämän tuen lahjoittajiin kuuluu esimerkisi sahayritys Versowood Oy.

Versowoodin toimitusjohtaja toivoi Iltalehden haastattelussa, että vuoden 2035 ilmastotavoitteesta joustettaisiin puuteollisuuden toimintaedellytysten takia.

Orpo sai yrityksiltä yli 26 000 euroa ja yksityishenkilöiltä 16 000 euroa.

Vain muutamat lahjoitukset ovat olleet yli 1 500 euroa.

Saarikko sai yksityishenkilöiltä 19 500 euroa ja yrityksiltä 11 000 euroa.

Anderssonille tukea ay-liikkeeltä

Vasemmistoliiton Li Andersson sai tukea useilta eri ammattiliitoilta. Raideammattilaiset, Sähköalojen ammattiliitto, SEL ja JHL antoivat Anderssonille yli 1 500 euron avustuksen.

JHL tuki myös vihreiden Maria Ohisaloa.

Li Anderssonin kampanjan hinta oli hieman alle 50 000 euroa. Vihreiden Ohisalo käytti vaaleihin puolestaan hieman yli 37 000 euroa.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah sekä Liike Nytin Harkimo käyttivät puheenjohtajista eniten varoja vaaleissa. Essayahin yli 43 000 euron kampanjasta lähes 20 000 euroa tuli hänen omista varoistaan.

Essayahin yksittäisiä tukijoita ovat olleet ainakin Juha Vidgren ja sahayritys Keitele Forest Oy.

Harkimo maksoi suuren osan noin 30 000 euron kampanjastaan itse ja loputkin tulivat Hjallis Promotion Oy:ltä.

Rkp:n Anna-Maja Henrikssonin vaalibudjetti oli yli 64 000 euroa, josta puolue maksoi 47 500 euroa.

Vaalirahoista säädetty laki mahdollistaa sen, että suuri osa rahoituksen antajista jää pimentoon, kun alle 1 500 euron lahjoituksia ei tarvitse eritellä.

Monella ilmoittajalla onkin rasti ruudussa kohdassa, jossa lukee, ettei yli 1 500 euron lahjoituksia ole tullut.

Suurin osa rahoista on mennyt erilaisiin mainoskuluihin lehdissä, radiossa, televisiossa, ulkomainonnassa  sekä verkossa. Tosin Sdp:n Marinin kampanjassa yli 30 000 euroa on kirjattu "muihin kuluihin".

Vaalirahailmoitukset vaikuttavat noudattavan tälläkin kertaa totuttua linjaa: yritysmaailmalta on tullut tukea erityisesti kokoomukselle ja keskustalle. Ay-liike on tukenut erityisesti vasemmiston ehdokkaita.

Kokoomuslaisten tukijoista löytyy nimiä, kuten Chaim Zabludowicz, Peter Fagernäs ja Björn Wahlroos.

Lue myös:

    Uusimmat