Psykoosi ei ole jatkuva tila, jolloin sen tunnistaminen läheisestä voi olla vaikeaa. Oireet voivat hämmentää sairastunutta niin, että hän ei uskalla kertoa kokemuksistaan. Tämä vaikeuttaa entisestään läheisen sairastumisen tunnistamista.
Skitsofrenia on yleisin psykoosisairauksista, ja siihen sairastuu vuosittain noin prosentti suomalaisista. Se todetaan useimmiten nuorella aikuisella. Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset aistiharhat sekä usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus tai latistuminen.
Skitsofrenialle on tyypillistä keskimäärin noin viiden vuoden ennakoivan oireilun aika, jolloin ihminen on usein ahdistunut, masentunut ja vetäytyy hiljalleen omiin oloihinsa. Loppuvaiheessa henkilö kokee myös psykoosin kaltaisia kokemuksia ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista.
TYKS:in psykiatrian ylilääkärin Jarmo Hietalan mukaan psykoosipotilaat tyypillisesti kuvaavat, että jokin on muuttunut. Joko itsessä, ympäristössä tai muissa ihmisissä.
– He eivät usein osaa tarkalleen sanoa, mikä on muuttunut, mutta kokemus siitä on vahva. Tästä sitten alkaa ilmetä aistiharhoja ja muita psykoosille tyypillisiä oireita, mutta ei vielä varsinaista psykoositilaa, Hietala sanoo.
Ennakoiva oireilu voi kestää vuosia
Ennakoivan oireilun vaiheessa henkilö voi myös kokea aistiensa herkistyneen, jolloin hän havaitsee asioita, joihin hän ei ole ennen kiinnittänyt huomiota. Sairastumassa oleva voi esimerkiksi huomata saman ihmisen kävelevän talonsa ohi aina tiettyyn aikaan, mihin hän ei aikaisemmin kiinnittänyt mitään huomiota, mutta nyt hän alkaa ajatella, että tuo ihminen varmasti suunnittelee jotain minua vastaan.
– Tässä vaiheessa potilas ei ole alkuun ihan varma, onko hänen ajatuksensa totta vai ei. Psykoosivaiheessa ajatus sitten kristalloituu siihen, että kyllä tämä on totta ja meneillään on jokin salaliitto.
