Psykoosi ei ole jatkuva tila, jolloin sen tunnistaminen läheisestä voi olla vaikeaa. Oireet voivat hämmentää sairastunutta niin, että hän ei uskalla kertoa kokemuksistaan. Tämä vaikeuttaa entisestään läheisen sairastumisen tunnistamista.
Skitsofrenia on yleisin psykoosisairauksista, ja siihen sairastuu vuosittain noin prosentti suomalaisista. Se todetaan useimmiten nuorella aikuisella. Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset aistiharhat sekä usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus tai latistuminen.
Skitsofrenialle on tyypillistä keskimäärin noin viiden vuoden ennakoivan oireilun aika, jolloin ihminen on usein ahdistunut, masentunut ja vetäytyy hiljalleen omiin oloihinsa. Loppuvaiheessa henkilö kokee myös psykoosin kaltaisia kokemuksia ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista.
TYKS:in psykiatrian ylilääkärin Jarmo Hietalan mukaan psykoosipotilaat tyypillisesti kuvaavat, että jokin on muuttunut. Joko itsessä, ympäristössä tai muissa ihmisissä.
– He eivät usein osaa tarkalleen sanoa, mikä on muuttunut, mutta kokemus siitä on vahva. Tästä sitten alkaa ilmetä aistiharhoja ja muita psykoosille tyypillisiä oireita, mutta ei vielä varsinaista psykoositilaa, Hietala sanoo.
Ennakoiva oireilu voi kestää vuosia
Ennakoivan oireilun vaiheessa henkilö voi myös kokea aistiensa herkistyneen, jolloin hän havaitsee asioita, joihin hän ei ole ennen kiinnittänyt huomiota. Sairastumassa oleva voi esimerkiksi huomata saman ihmisen kävelevän talonsa ohi aina tiettyyn aikaan, mihin hän ei aikaisemmin kiinnittänyt mitään huomiota, mutta nyt hän alkaa ajatella, että tuo ihminen varmasti suunnittelee jotain minua vastaan.
– Tässä vaiheessa potilas ei ole alkuun ihan varma, onko hänen ajatuksensa totta vai ei. Psykoosivaiheessa ajatus sitten kristalloituu siihen, että kyllä tämä on totta ja meneillään on jokin salaliitto.
Todellisuudentaju siis horjuu ennen varsinaista psykoositilaa, jossa todellisuuden taju katoaa kokonaan. Ihminen ei enää silloin osaa sanoa, mitkä asiat ovat lähtöisin itsestä eli omista kuvitelmista ja mitkä taas eivät.
Hietala kuitenkin muistuttaa, että ennakoivat oireet eivät aina välttämättä johda psykoosiin.
– Yhdeksän kymmenestä ei koskaan sairastu psykoosiin, vaikka geneettinen alttius löytyisikin.
Sairastunutta vaikea tunnistaa
Läheisen sairastuminen psykoosiin voi olla vaikea tunnistaa. Psykoosin oireet ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä ei helposti kerrota muille. Hietala kehottaakin tarkkailemaan henkilön käyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia.
– Jos aikaisemmin kovin sosiaalinen ja aktiivinen ihminen muuttuukin yhtäkkiä sulkeutuneeksi ja eristäytyy muista, on tämä jo yleinen hälytysmerkki, että kaikki ei ole ihan kunnossa.
Lisäksi psykoosista voi kieliä ahdistuneisuus, masennus, ärtyneisyys ja uniongelmat. Henkilö voi myös olla apaattinen ja hänellä voi olla keskittymishäiriöitä. Tyypillisesti läheiset havaitsevat sairauden vain, jos henkilö itse kertoo oireistaan.
Elokuvista välittyvä mielikuva hourailevasta ja olemattomalle ihmiselle puhuvasta psykoosipotilaasta on siis varsin liioiteltu.
– Varsinkin nuorilla skitsofrenia voi olla varsin pitkäänkin niin, että se ei näy päällepäin. Vaikka psykoosioireita olisikin, ei henkilö välttämättä kerro niistä, ellei asiasta tarkasti kysytä. Psykoosi on kokemuksena varsin hämmentävä.
Oireisiin ei aina osata puuttua
Aina näkyviinkään oireisiin ei osata puuttua. Läheiset voivat olettaa kyseessä olevan vain ohimenevä vaihe, vaikka henkilöllä esiintyisi selkeitäkin psykoosioireita.
– Toisaalta niinhän ihminen on rakennettukin. Ajatellaan, että kyllä tämä ohi menee, hän on vain nukkunut liian vähän.
Potilas saattaa myös kysyttäessä sanoa, että ei hänellä ole mitään oireita.
– Ei ole lainkaan tavatonta, että potilas kieltää kuulevansa mitään ääniä. Myöhemmin hän saattaakin sitten myöntää, että oireita on esiintynyt jo nuoruudesta lähtien.
Oireiden vaihtelevuus ja epätarkkuus on juuri syynä siihen, miksi psykooseja on niin vaikea tunnistaa varhaisessa vaiheessa.
– Uniongelmia ja mielialan vaihtelujahan voi olla kenellä tahansa. Mutta kuka sitten heistä sairastuu psykoosiin, se on se kysymys, jota yritämme selvittää.
Mikä psykoosi oikeastaan on? Katso Huomenta Suomen asiantuntijahaastattelu aiheesta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.