Noin 3,5 prosenttia suomalaisista sairastuu psykoosiin elinikänsä aikana. Psykooseja on paljon erityyppisiä, eikä niihin sairastumisen taustalta ole löydetty yksiselitteistä syytä.
Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju pettää. TYKS:in psykiatrian ylilääkäri Jarmo Hietala määrittelee psykoosin niin, että raja oman itsen ja ympäristön välillä hämärtyy.
– Enää ei siis tiedä, mikä tulee itsestä ja mikä muualta. Esimerkiksi henkilö voi kuulla ääniä, jotka tuntuvat tulevan kehon ulkopuolelta, mutta ne ovat tosiasiassa ne ovatkin väärin tulkittuja omia ajatuksia tai omaa sisäistä puhetta, Hietala kuvailee.
– Raja oman itsen ja ympäröivän maailman välillä on mennyt rikki.
Psykoosiin sairastunut ei aina tiedä, mikä on totta ja mikä kuviteltua. Psykooseja tunnetaan useita eri tyyppejä, joista yleisin ja tunnetuin muoto on harhaluuloisuushäiriö skitsofrenia. Siihen sairastuu noin prosentti väestöstä.
Lisäksi psykooseja voi aiheuttaa mielialahäiriöt, päihdeaineet ja aivosairaudet. Esimerkiksi dementiaan voi liittyä psykoottista harhaisuutta, muun muassa näkö- ja kuulohallusinaatioita. Psykooseilla on myös taipumus uusiutua ensimmäisen kokemuksen jälkeen.
Geenit ja ympäristö vaikuttavat
Hietalan mukaan psykoosien syntyä ei vieläkään tunneta tarkkaan, mutta on olemassa tekijöitä, joiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua psykoosiin.