Noin 3,5 prosenttia suomalaisista sairastuu psykoosiin elinikänsä aikana. Psykooseja on paljon erityyppisiä, eikä niihin sairastumisen taustalta ole löydetty yksiselitteistä syytä.
Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju pettää. TYKS:in psykiatrian ylilääkäri Jarmo Hietala määrittelee psykoosin niin, että raja oman itsen ja ympäristön välillä hämärtyy.
– Enää ei siis tiedä, mikä tulee itsestä ja mikä muualta. Esimerkiksi henkilö voi kuulla ääniä, jotka tuntuvat tulevan kehon ulkopuolelta, mutta ne ovat tosiasiassa ne ovatkin väärin tulkittuja omia ajatuksia tai omaa sisäistä puhetta, Hietala kuvailee.
– Raja oman itsen ja ympäröivän maailman välillä on mennyt rikki.
Psykoosiin sairastunut ei aina tiedä, mikä on totta ja mikä kuviteltua. Psykooseja tunnetaan useita eri tyyppejä, joista yleisin ja tunnetuin muoto on harhaluuloisuushäiriö skitsofrenia. Siihen sairastuu noin prosentti väestöstä.
Lisäksi psykooseja voi aiheuttaa mielialahäiriöt, päihdeaineet ja aivosairaudet. Esimerkiksi dementiaan voi liittyä psykoottista harhaisuutta, muun muassa näkö- ja kuulohallusinaatioita. Psykooseilla on myös taipumus uusiutua ensimmäisen kokemuksen jälkeen.
Geenit ja ympäristö vaikuttavat
Hietalan mukaan psykoosien syntyä ei vieläkään tunneta tarkkaan, mutta on olemassa tekijöitä, joiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua psykoosiin.
Yksi näistä on geeniperimä.
– Tiedetään, että on olemassa psykoosialttius, johon vaikuttaa erityisesti perintötekijät. Psykoosit eivät suoraan periydy vanhemmalta lapselle, mutta alttius sairastua saattaa periytyä.
Perimän lisäksi psykoosille voi altistaa erilaiset ympäristötekijät.
– Muun muassa synnytyskomplikaatiot ja raskausajan hapenpuute altistavat psykoottisille oireilulle. Puhutaan altistuneesta keskushermostosta.
Myös kehityksen aikana voi tapahtua asioita, jotka lisäävät entisestään alttiutta sairastua psykoosiin. Hietalan mukaan psykoosipotilaiden taustalla on usein ikäviä traumaattisia kokemuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen, hyväksikäyttö ja läheisen menettäminen.
Hietala kuitenkin korostaa, että kaikkien potilaiden taustalla ei ole traumaattisia kokemuksia, vaikka se onkin yleistä. Lisäksi henkilö, jolla on perimässään psykoosialttius saattaa olla erityisen herkkä ympäristön ikäville tapahtumille.
– Hän saattaa kokea esimerkiksi pienenkin koulukiusaamisen hyvin massiivisena ja traumaattisena tapahtumana. Henkilö voi ajatella, että muut ihmiset ovat kiusaamisen seurauksena vaarallisia, eikä heidän kanssaan tule olla, mikä voi johtaa eristäytymiseen. Tämä suistaa kehitystä psykoosin suuntaan.
Päihteet usein ensimmäisen psykoosin taustalla
Päihteidenkin käyttö voi altistaa psykoottisille oireille. Hietalan mukaan päihteiden käyttö on tyypillisintä ensimmäisen psykoosin kohdalla. Yleisin käytetty päihdeaine on alkoholi, mutta kannabis ja amfetamiini altistavat vielä voimakkaammin psykoosin syntyyn.
– Valitettavan monella uudella psykoosipotilaalla on taustalla kannabiskokeiluja. Kannabiksen käyttö on muutenkin lisääntymässä, sekä Suomessa että maailmalla.
Psykoosi siis syntyy geneettisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. On erittäin harvinaista, että psykoosioireita ilmaantuisi ilman yhtäkään altistavaa tekijää.
– Toisaalta taas voiko psykoosi puhjeta, jos elämässä menisi kaikki muuten loistavasti, mutta henkilöllä on vahva geneettinen alttius? Perimän osuus on kuitenkin aika iso, eli teoreettisesti se olisi mahdollista, mutta tästä kiistellään.
Mitä aivoissa tapahtuu psykoosin aikana? Katso Huomenta Suomen asiantuntijahaastattelu aiheesta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.