Mainos

Psykologilla ja kuraattorilla voi olla vastuullaan jopa 2000 oppilasta, näillä alueilla tilanne on hälyttävin – "Aika harvassa kunnassa näitä suosituksia noudatetaan"

7:38
Mielenterveysongelmista keskusteltiin lokakuun Huomenta Suomessa.

Perusopetuksessa kokoaikaisesti työskentelevien koulukuraattorien ja -psykologien vastuulle kuuluva oppilasmäärä voi vaihdella alle 700 ja 2000 oppilaan välillä ja toimipisteitä voi olla jopa yli kymmenen, kun psykologiliiton suositus on 600-800 oppilasta korkeintaan kolmessa toimipisteessä. 

Koulupsykologeja tarvitaan tuplamäärä, arvioi asiantuntija.

– Valitettavasti aika harvassa kunnassa näitä suosituksia noudatetaan, sanoo liiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov.

Pohjanmaalla parannettavaa

Psykologiliitto muistuttaa, että koulupsykologipalvelut on lakisääteisesti määritelty esiopetuksesta toiselle asteelle, mutta mitoitussuositus ei ole sitova. 

– Aika harvassa kunnassa näitä suosituksia noudatetaan. Lakisääteisiä palveluja ei tietenkään pystytä tuottamaan, jos yhdellä psykologilla on kymmenen työyksikköä, niin silloinhan se aika kuluu siihen matkustamiseen, kertoo Gergov. 

Mistä tämä tilanne kertoo?

– Kun suositus ei ole sitova, kunnat lähtevät helposti säästämään eli he täyttävät nimellisesti lain kirjaimen, mutta tosiasialliset oppilaat eivät vastaanotolle pääse.

Liiton mukaan isoissa kaupungeissa tilanne on pienempiä paikkakuntia parempi. 

– Esimerkiksi Pohjanmaa on sellainen alue, joka erottuu kouluterveyskyselyssä negatiivisesti Ahvenanmaan lisäksi. Opiskelevat kokevat, että eivät pääse palvelujen piiriin. Mutta siellä Pohjanmaalla on kuitenkin pieni kunta, Isokyrö, joka on päättänyt satsata ja palkannut oman koulupsykologin. 

Helsingissä tilanne heikentynyt

Isoista kaupungeista Turku ja Helsinki saa kritiikkiä.

– Turussa suosituksiin ei päästä, mutta alueella on pieni paikkakunta Koski Tl, jossa tilanne on erittäin hyvä. Aikaisemmin Helsingissä suosituksia noudatettiin, mutta nyt tilanne on heikentynyt. Helsingin alueella on noin tuhat opiskelijaa yhtä psykologia kohden. 

Gergovin mukaan koulupsykologeja on tällä hetkellä viitisensataa, ja jotta suositus täyttyisi, luku pitäisi kaksinkertaistaa.

Miten se vaikuttaa oppilaisiin, että psykologilla ja kuraattorilla suuri oppilasmäärä kontollaan, THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola?

– On täysin selvää, että jos on suuri oppilasmäärä ja useita toimipisteitä, oppilaiden on vaikeampi tavoittaa kuraattoria ja psykologia silloin, kun he sitä haluaisivat, kertoo Hietanen-Peltola. 

Suuri oppilasmäärä nostaa kynnystä hakea apua

Asiantuntija muistuttaa yhteisöllisen työn merkityksestä.

– Suuri oppilasmäärä heikentää edellytyksiä yhteisölliseen työhön. Täytyy muistaa, että yhteisöllinen opiskeluhuolto on se ensisijainen työmuoto. Siihen kuuluu esimerkiksi hyvästä kouluilmapiiristä huolehtiminen ja kiusaamisen ehkäiseminen. Tällä hetkellä yhteisölliseen työhön käytetään keskimäärin vain 20 prosenttia työajasta, jatkaa ylilääkäri.

Hietanen-Peltola arvioi, että yhteisölliseen työhön panostamisella voitaisiin ennaltaehkäistä tilanteita niin, että yksilöllisiä tapaamisia tarvittaisiin vähemmän. Liian suuri oppilasmäärä nostaa lisäksi kynnystä hakea apua. 

– Oppilaat pitävät itsekin korkeaa kynnystä avun hakemiseen, kun he tietävät, että apua on hankala saada. Ja kun työntekijät ovat kuormittuneita, yksilökäyntejä ei saa riittävästi eikä tarpeeksi ajoissa. 

Psykologiliiton mukaan suosituksesta tarvitaan lakisääteinen sitova mitoitus. Miten todellisuus muuttuisi nykyisestä?

– Se ei riitä, että määritellään suositusoppilasmäärä, vaan tarvitaan myös tarkempaa linjausta työn sisällöstä. Esimerkiksi pitäisi olla linja siitä, kuinka paljon työajasta pitäisi käyttää yhteisölliseen työhön, ja siihen, mistä se yhteisöllinen työ koostuu, arvioi Hietanen-Peltola.  

Avun pitkittyminen voi johtaa erikoissairaanhoitoon

Nyt kokoaikaisesti perusopetuksessa työskentelevällä kuraattorilla on keskimäärin 875 ja psykologilla 985 oppilasta vastuualuellaan. Sitten on heitä, joilla oppilaita voi olla alle 700 tai peräti 2000.

– Suurimpien oppilasmäärien tuominen lähemmäs keskiarvo olisi todella tärkeää. Tarvittaisiin kansalliset suositukset, linjaa Hietanen-Peltola. 

Gergovin mukaan liian suuri oppilasmäärä pitkittää avun saamista. 

– Se johtaa usein siihen, että tilanteet ehtii mennä pahemmaksi. Lapset ja nuoret pääsevät vastaanotolle vasta sitten kun kriisi on ehtinyt syventyä. Silloin usein yksittäiset käynnit eivät välttämättä enää riitä, vaan tarvitaan enemmänkin hoitoa. Silloin tietysti myös erikoissairaanhoidon lähetteet varmasti jatkavat nousuaan, jos siellä varhaisessa vaiheessa ei ole tukipalvelua saatavilla, arvioi Gergov.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja