"HUS:ssa työolot, palkkaus ja johto ihan itse ajavat henkilöstön siirtymään toisiin tehtäviin ja toiselle alalle." Näin toteaa Tehyn edunvalvonnan johto. Kesän lähestyessä keskustelu hoitajapulasta käy jälleen kuumana.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään ja suunnitteilla useampia potilaspaikkojen sulkuja, normaalien kesäsupistusten lisäksi. Yhtenä syynä sulkuihin on HUS:n mukaan hoitajapula.
Hoitajaliitto Tehyn mukaan rekrytointiongelma alalla on valtakunnallinen ja kesäsijaisia on hankala saada.
– Kaikkein huolestuttavin tilanne on HUS:n sydän- ja keuhkokeskuksessa, jossa ollaan sulkemassa noin 60 potilaspaikkaa viideksi kuukaudeksi. Tämä on aivan massiivinen vähennysmäärä, toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
HUS:in viestinnästä kuitenkin kerrotaan, että kyseinen sulku olisi kooltaan puolet Tehyn lukua pienempi ja kestoltaan lyhyempi. HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta ollaan sulkemassa 30 paikkaa, yhtenä syynä hoitajapula. Paikkoja yhteensä on noin 240.
Lisäksi HUS kertoo, että Töölön sairaalassa on suljettuna ortopedialla reilut 10 paikkaa toukokuun puoliväliin saakka ja kuusi paikkaa kuun loppuun saakka. Peijaksen ortopedian osastolta potilaspaikkoja on suljettu viisitoista paikkaa 75:stä. Lisäksi meneillään on yksittäisiä pienempiä sulkuja.
Tehyllä on tässäkin eri luvut: Töölön sairaalassa ortopedisella ja neurokirurgisella potilaspaikkoja vähennetty noin parikymmentä.
– Peijaksen sairaalassa on erittäin iso vähennys käynnissä. Siellä ortopedisella osastolla 32 potilaspaikasta 15 on suljettu. Kaikkeen tähän syynä on yksinkertaisesti hoitajapula eli hoitajia ei ole riittävästi, Kirvesniemi kertoo.
"Paikka on ollut auki ja ei ole tullut yhtäkään hakijaa"
HUS:n mukaan yksi syy sulkuihin on hoitajapula. Hoitajat kertovat, että henkilöstö äänestää jaloillaan.
– Sydänkirurgiselta teho-osastola on poistunut viimeisen vuoden aikana 18 tehohoitajaa. Tarkoittaa noin 20 prosenttia vahvuudesta, Kirvesniemi sanoo.
– HUS:sta juuri saamani tiedon mukaan eräällä sydän- ja keuhkoyksikön osastolla paikka on ollut auki ja ei ole tullut yhtäkään hakijaa.
Ongelmia ei ole vain etelässä.
– Kun vertaan hoitajatilannetta vuodesta 1982 saakka, niin hoitohenkilöstöpula erikoissairaanhoidossa on nyt poikkeuksellisen merkittävä, sanoo Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin varapääluottamusmies Anneli Näppä.
Ongelma koskee eritoten sijaisuuksia.
– Näin merkittävää pulaa ei ole ollut hoitohenkilökunnassa, kun puhutaan sijaisuuksista. Sijaisuuksien täyttäminen alkaa olla erittäin haasteellista.
Leikkaussaleja joudutaan sulkemaan
Pula hoitajista näkyy supistuneena toimintana.
– Helmikuun puolivälistä lähtien on jouduttu sulkemaan 5-6 leikkaussalia OYKS:ssa. Ajatuksena oli, että sulku kestäisi huhtikuun loppuun asti, mutta nyt jo tiedetään, että kaikkia saleja ei voida avata, Näppä toteaa.
Lopputuloksena Näpän mukaan ei-kiireellisen hoidon odotusajat pitenevät.
– Kyllähän jonot kasvavat näillä suluilla, joita on tehty.
Koronaepidemia katkaisi kamelin selän
Miksi pula on sellainen kuin se on?
– Koronaepidemia varmasti katkaisi kamelin selän. Sote-alan ammattilaiset ovat venyneet hyvin pitkään ja tehneet ylimääräistä työtä ja purkaneet hoitojonoja. Korona oli varmaan sellainen kulminaatiopiste, Näppä toteaa.
Tampereen yliopistollisesta sairaalasta luottamusmies kertoo, että yksittäisiä leikkauspäiviä joudutaan perumaan, kun sairastuneen tilalle ei löydy sijaista. Viesti on se, että reserviä ei ole.
– Kaikissa sairaanhoitopiireissä on vaikeuksia saada sijaisia hoitajille. Kesän tilanne, lomien sijaiset, huolestuttaa jokaisessa sairaanhoitopiirissä, edunvalvontajohtaja kertoo.
Mitä tämä tarkoittaa potilaiden näkökulmasta?
– Kyllä se varmasti tarkoittaa sitä, että hoitojonot kasvavat ja äärimmäisessä tapauksessa puhutaan potilasturvallisuudesta, Kirvesniemi kertoo.
"Lähes 90 prosenttia vastaajista on miettinyt alan vaihtoa ja kymmenisen prosenttia miettii sitä päivittäin"
Tehy kysyi jäsenistön mielenliikkeitä viime vuoden puolella, karuin tuloksin.
– Lähes 90 prosenttia vastaajista on miettinyt alan vaihtoa ja kymmenisen prosenttia miettii sitä päivittäin.
Alan haasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään.
– Hoitajapula on ollut ennakoitavissa. Siitä on puhuttu useita vuosia. Työolot ja palkkaus eivät ole alalla kunnossa. Nyt on ihan viimeinen hetki herätä, sanoo Kirvesniemi.
Helsingin kaupunki maksaa 200 euroa enemmän
Kirvesniemi ottaa esimerkin jutun alussa mainitusta sydän- ja keuhkokeskuksesta.
– Sydänkirurgiselta teho-osastolta on viimeisen vuoden aikana poistunut 18 tehohoitajaa ja se tarkoittaa noin 20 prosenttia vahvuudesta. Ja on ihan selvää, että tällaisiin tehtäviin ei voi tuosta vain saada koulutettua osaavaa henkilökuntaa tilalle.
Miksi sieltä on lähdetty?
– Tehyn saamien tietojen mukaan syynä on palkkaus ja työolot. Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksaa 200 euroa korkeampaa peruspalkkaa. En ihmettele, että siirtymää on tapahtunut.
Houkuttelevatko kunnat nyt hoitajia omille palkkalistoilleen sairaanhoitopiireiltä?
– HUS:ssa työolot, palkkaus ja johto ihan itse ajavat henkilöstön siirtymään toisiin tehtäviin ja toiselle alalle, Kirvesniemi toteaa.
HUS pyrkii parantamaan houkuttelevuuttaan työnantajana
HUS:sta vastataan Tehyn kritiikkiin.
– Mitään suurempia kokonaisen yksikön sulkuja ei ole suunnitteilla eikä meillä ole isompia sulkuja, toteaa HUS:n vastaava hallintoylihoitaja Marja Renholm.
– Toki sitten kesällä on yleensä sairaansijoja suljettuna, Renholm jatkaa.
HUS:ssa sairaansijoja ja hoitopaikkoja on yhteensä noin 3000. Kesäsulkuja on kesäisin, ei siis vain tulevana kesänä.
Miltä kesän sijaistilanne näyttää, Marja Renholm?
– Meillä on tietyissä yksiköissä ihan hyvä tilanne. Meillä on myös yksikköjä, joissa on haasteellisempi tilanne. Myös koronapotilaiden määrän ennustettavuus tässä hetkessä vaikuttaa meidän kokonaissuunnitteluun.
Miten HUS aikoo ratkaista hoitajapulan?
– Yksi tärkeä iso hanke on magneettisairaala-statuksen hakeminen ja siihen liittyvät vetovoimaisuutta parantavat tekijät. Tätä kautta haluamme parantaa houkuttelevuuttamme työnantajana.
HUS: Hakijoita kokonaismääräisesti enemmän
Miten koette henkilöstön kuormittuneisuuden tällä hetkellä?
– Viime vuonna tietyissä yksiköissä kuormittuneisuus oli lisääntynyt ja siihen haetaan keinoja kuormituksen vähentämiseksi. Vuosilomat ovat tässä kohtaa yksi erittäin tärkeä asia.
Tehy puhuu lähtijöistä, mutta Renholm kertoo, että hakijoita HUS:iin on ollut enemmän kuin aiemmin.
– Hakijoita kokonaismääräisesti HUS:ssa oli viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019.
Tehystä kerrotaan, että ”HUS:ssa työolot, palkkaus ja johto ihan itse ajavat henkilöstön siirtymään toisiin tehtäviin ja toiselle alalle.” Miltä kuulostaa?
– Tosi ikävältä ja huolestuttavalta. Itse haluan uskoa ja nähdä asian niin, että meillä kuullaan henkilökuntaa.
14 sairauslomapäivää per henkilö
Entä se palkkaus?
– Meillä on tietyt palkkatasot HUS:ssa, johon olemme sitoutuneet.
Mutta onko niissä parantamisen varaa?
– En osaa ottaa tuohon kantaa.
Ja vielä työoloista ja kuormituksesta. Miltä näyttää sairauslomien tilanne?
– Meillä oli pientä nousua 2020 vuoden sairauslomissa verrattuna vuoteen 2019. Nyt alkuvuoden aikana ei ole mitään selkeää piikkiä sairauslomissa nähtävissä. Mutta toki vuonna 2020 sairauslomat olivat vähän yli 14 päivää per henkilö ja siinä mielessä ihan iso sairauspoissaolomäärä, Renholm toteaa.