Suomalaiset tuntevat Espanjan sen lämmöstä, rannoista ja lukuisista lomakohteista. Tuhannet suomalaiset matkustavat vuosittain Espanjaan. Vähemmän tiedetty asia on se, että Espanja on yksi Euroopan merkittävimmistä seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan näyttämöistä.
Tänään julkaistava kirja Kadonneet tytöt – Aurinkorannikon seksikaupan uhrit ja haavoittuneet (Atena Kustannus Oy) piirtää synkän kuvan Espanjassa rehottavasta prostituutiosta ja ihmiskaupasta.
Kirjan on kirjoittanut Kaisa Beltran ja kuvittanut Johanna Erjonsalo.
Beltran sanoo, että hän halusi kirjoittaa kirjan, koska Espanjan kaduilla avoimesti tapahtuva prostituutio yllätti hänet runsaudellaan ja räikeydellään. Maassa on tuttu näky, että valtateiden varsilla ja teollisuusalueiden kaduilla seisoskelee kymmeniä, jopa satoja miltei alastomia prostituoituja.
– Ihmiskauppa ei lähes koskaan näytä yhtä rikolliselta kuin kuulostaa. Se näyttää tavallisilta ihmisiltä ja tavallisilta asioilta. Silti tyhjä muovituoli tien vieressä ei ole vain tyhjä tuoli, vaan se kertoo omaa tarinaansa siitä, mitä ohikulkija ei välttämättä havaitse, Erjonsalo kirjoittaa.
4:49
Miljoonaluokan bisnes
Espanjassa on laillista ostaa ja myydä seksiä kuten Suomessakin, kunhan toimintaan ei liity paritusta tai ihmiskauppaa.
Suomeen verrattuna suuri ero on vain siinä, että Espanjassa prostituutiosta on muodostunut miljoonaluokan bisnes, jossa maan noin 1 100–1 600 seksiklubia toimivat yleensä hotellin tai yökerhon luvilla.
Lisäksi katuprostituutio on hyvin näkyvää kaupunkien keskustoissa ja teollisuusalueilla, kirjassa kerrotaan.
Espanjassa on arvioitu, että seksiä ostava asiakas kuluttaa vuodessa seksiin yli 1500 euroa vuodessa.
Kysyntä maksulliselle seksille on siis suurta, ja siksi Espanjaa onkin kutsuttu Euroopan prostituution keskukseksi.
Eri tutkimusten mukaan noin 20–39 prosenttia espanjalaisista miehistä on maksanut seksistä, 15 prosenttia heistä viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan Espanja on yksi Euroopan merkittävimmistä seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaista. Maantieteellisen yhteytensä vuoksi se on ollut vuosituhansien ajan portti Afrikan ja Euroopan välillä.
Prostituoidut istuvat muovituoleillaan
Espanjan Málagan lentokentän kupeessa sijaitseva Guadalhorcen teollisuusalue on tunnettu prostituutiosta.
Suomalaisiakin saapuu läheiselle lentokentälle vuosittain tuhansittain. Teollisuusalueella istuu kymmenittäin prostituoituja muovituoleilla alusvaatteisillaan. Monilla näistä naisista on myös lapsia.
Teollisuusalue on prostituution hautausmaa. Tänne päätyvät ne naiset, jotka ovat seksiklubeihin ja bordelleihin liian vanhoja, rikkinäisiä, laittomia tai mustia.
Jotkut heistä ovat kadulla vapaaehtoisesti. Osalla on parittaja, ja monet ovat entisiä tai nykyisiä ihmiskaupan uhreja.
Guadalhorce on vaarallinen niille naisille, jotka joka kerta asiakkaan autoon noustessaan joutuvat arvioimaan, onko tämä väkivaltainen psykopaatti.
Kirjan mukaan alueella on muutama katu, jotka ovat nigerialaisten prostituoitujen aluetta. Nuoria naisia on tasaisin välimatkoin kadulla.
Heidän pitää maksaa ihmiskauppiaille jopa kadunpätkästä, jolla he seisovat. Päivän ansiot liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Sen naiset joutuvat viemään madamelleen niin kauan, kunnes velka matkasta Eurooppaan on maksettu.
Lue myös: Suomessa yhä useampi ihmiskaupan uhri hakee apua, eniten tapauksia ravintola- ja siivousalalla
Kaduilla entistä nuorempia
Yli 95 prosenttia naisista on taustaltaan ulkomaalaisia.
Aiemmin prostituoidut olivat iältään noin 25–55-vuotiaita, mutta pari vuotta sitten tapahtui muutos ja nyt heidän ikähaitarinsa on 18–25 vuotta. Osan epäillään olevan alaikäisiä.
Useat naiset eivät ole valmiita lähtemään kadulta. He eivät edes usko, että voisivat saavuttaa toisenlaisen elämän. Esimerkiksi kaupan kassalla palkka on huomattavasti huonompi kuin prostituoidulla, joka voi tienata jopa 100–150 euroa päivässä.
Naisten hinnat vaihtelevat ja nykyään yhdynnän voi saada 20 eurolla, kun ennen se maksoi 30–50 euroa. Nuoret ja valkoiset naiset tienaavat eniten.
Itsenäisesti työskentelevät naiset määrittävät itse aikataulunsa, mutta ihmiskaupan ja parittajien uhrit joutuvat usein työskentelemään vähintään 12 tuntia vuorokaudessa. Monet tulevat illalla ja lähtevät vasta aamulla. Seksitautien ja ei-toivottujen raskauksien lisäksi naisten seurana on pelko väkivallasta.
Guadalhorcen alue on vaarallinen naisille etenkin yöllä. Pahoinpitelyt, ryöstöt ja jopa raiskaukset ovat aina läsnä oleva uhka.
4:23
Katso video: Poliisi yllättynyt hyväksikäytön laajuudesta – tällaista työperäinen ihmiskauppa on nykyään: "Kontrollointi ulottuu vapaa-aikaan"
Pakotettiin vuosien ajan prostituutioon
Hieman yli kolmekymppinen Patience on entinen ihmiskaupan uhri. Hän on kahden lapsen yksinhuoltajaäiti Nigeriasta. Kirjassa hänen nimensä on muutettu.
Pieni perhe asuu pahamaineisessa Palma-Palmillan kaupunginosassa ja maksaa 270 euroa kuukaudessa vuokraa kaksiosta. Asunnossa on kosteusvaurio ja se on talvella niin kylmä, että koko perhe nukkuu lämpimikseen samassa sängyssä.
Patience ei osaa lukea eikä hän ole koskaan käynyt koulua. Hän osaa kirjoittaa vain oman nimensä.
Vasta Espanjassa hän käy ensimmäistä kertaa elämässään koulussa, espanjan kielen tunneilla. Hän opettelee lukemaan 9-vuotiaan pojan avustuksella.
Patience ei ole poikkeus siinä, että hän on lähes lukutaidoton nainen. Sellaisia prostituoituja on paljon, ja useimmat heistä ovat itäeurooppalaisia tai nigerialaisia.
Patience pakotettiin vuosien ajan prostituutioon ensin Marokossa ja sitten Espanjassa. Hänellä on kahdeksan sisarusta, joista seitsemän on tyttöjä. Hän on maksanut kaikkien heidän koulunkäynnin prostituutiosta tienaamillaan rahoilla.
– Itse en päässyt koskaan kouluun. Sisarukseni saivat koulutuksen, koska lähetin heille rahaa. Enää en voi lähettää rahaa, koska en ole töissä, hän sanoo kirjassa.
Isä on jo kuollut, mutta kahdeksankymppinen äiti on vielä elossa Nigeriassa. Patience haluaisi vielä nähdä äitinsä, mutta lennot Nigeriaan ovat liian kalliit.
Seksikauppaa enemmän kuin muualla EuroopassaEspanjassa myydään ja ostetaan seksiä enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Aurinkorannikko on useimmille tuttu lomakohde, mutta toisille se on "maanpäällinen helvetti vailla ihmisoikeuksia", kirjassa kuvataan. Ihmiskauppaa on myös vaikea tunnistaa, sillä ulospäin se näyttää samalta kuin vapaaehtoinen seksityö. Silti niiden ero on hyvin selvä. Seksityössä ihminen tienaa itse työllään ansaitsemat rahat, ihmiskaupassa rahat menevät parittajalle. Prostituution pakotettua henkilöä on kuitenkin vaikea tunnistaa ja erottaa vapaaehtoisesta seksityöläisestä. Uhrit eivät välttämättä itsekään tiedä tai ymmärrä olevansa ihmiskaupan uhreja. |
Matka ihmissalakuljettajien kanssa oli traumaattinen
Patience matkusti Espanjaan vuonna 1998 Afrikan ihmissalakuljettajien matkassa Tangeriin, Marokkoon. Matka oli hyvin traumaattinen.
Matkan aikana tytöt ja naiset joutuvat seksuaalisen väkivallan uhreiksi, ja osana velan maksamista heidät pakotetaan myymään seksiä Marokossa tai Libyassa. Monet heistä tulevat raiskausten seurauksena raskaaksi, ja syntyneitä lapsia käytetään uhkailun ja kiristyksen välineenä heitä vastaan. Lisäksi monet näkevät matkakumppaneiden kuolevan joko aavikolla tai merellä.
Ensin Patience myi seksiä Marokossa kolme vuotta paikallisessa bordellissa. Lopulta hän saapui Espanjaan meriteitse salakuljettajien veneellä. Tuolla matkalla Välimeren yli Patience melkein hukkui.
– Veneet lähtevät aina yöllä. Silloin Marokon rannikon viranomaiset eivät huomaa niitä niin helposti. Kun olimme jo saavuttamassa Espanjan rannikkoa, vene kaatui ja jouduimme veden varaan. Kaikki eivät selviytyneet, Patience kertoo kirjassa.
Kylmettynyt ja huonokuntoinen Patience kiidätettiin sairaalaan, jossa hän makasi kaksi viikkoa. Lähes hengen vienyt koettelemus aiheutti Patiencelle elinikäiset keuhkovauriot.
Velka vain kasvoi
Espanjan viranomaiset ja sairaalan henkilökunta eivät onnistuneet pitämään Patiencea poissa ihmiskauppiaiden käsistä. On tavallista, että viranomaisten huostaan vastaanottokeskuksiin päätyneet tytöt ja naiset vain katoavat. Niin kävi myös Patiencelle. Madridissa odottava madame löysi hänet saman tien.
Madamella oli paljon tyttöjä ja naisia ympäri Espanjan pääkaupunkia. Hän oli hyvin vaikutusvaltainen.
Patiencen hän vei Madridissa asuntoon, jossa tämä asui viisi vuotta.
Patience kertoo kirjassa, että hän ei tiennyt lainkaan Nigeriasta lähtiessään, mitä hän joutuu Euroopassa tekemään.
– Minulla ei ollut aavistustakaan. Niihin aikoihin tytöt eivät tienneet mikä heitä odottaa. He olivat vähän tyhmiä ja soittivat heti Eurooppaan päästyään yhteyshenkilölle. Nykyään tytöt tietävät jo, minkä vuoksi monet vain katoavat heti saavuttuaan, hän sanoo.
Viiden vuoden ajan Patience teki töitä madamelle. Noiden vuosien jälkeen 45 000 dollarin velka oli maksettu. Patience ei kuitenkaan ollut vapaa vieläkään, sillä madame vaati, että velka pitää maksaa uudelleen.
Patience kuitenkin puolustautui madamea vastaan ja totesi, ettei aio maksaa velkaa uudelleen.
– Olin hänen kanssaan viisi vuotta. Velka kasvoi noina vuosina koko ajan, koska minun piti lisäksi maksaa asumisesta ja ruoasta. Jos madame osti minulle viiden euron laukun, hän pyysi siitä minulta kaksisataa euroa.
Lue myös: Tämä on romanialaisen prostituoidun koruton tarina seksityöläisenä Suomessa – unelma rikkaasta kumppanista vaihtui pakomatkaan yöpuvussa
Joukkoraiskattiin polttareissa
Madridissa Patience työskenteli pääasiassa kadulla. Kerran hän joutui kolmen muun tytön kanssa joukkoraiskauksen uhriksi huvilalla, jossa iso miesjoukko vietti polttareita. Miehet olivat tuikitavallisia espanjalaisia ja heitä oli lähes 30.
– Viimein yksi miehistä alkoi sääliä meitä ja ehdotti, että meidät heitettäisiin ulos villalta. Jos kerrotte poliisille, tapamme teidät, he uhkailivat ja työnsivät meidät ovesta ulos, Patience muistaa.
Naiset lähtivät villalta hirvittävän huonossa kunnossa.
Patience ei saanut raiskauksesta tauteja, mutta hän tuli raskaaksi.
– Tein tietysti abortin, sillä eihän kukaan voi saada lasta sellaisessa tilanteessa, kertoo uskovainen Patience.
Nykyään Patiencella on kaksi lasta ja kaikki hyvin. Hän tekee satunnaisesti vuoroja meksikolaisessa ravintolassa ja etsii samalla töitä. Enää hän ei työskentele prostuoituna.
5:28
Kukaan ei tiedä tarkkaa prostituoitujen määrää
Espanjassa arvioidaan olevan prostituoituja noin 45 000:n ja 116 000:n henkilön välillä. Toisaalta yhdeltä maan merkittävimmältä seksinmyyntisivustolta löytyy yli 240 000 ilmoitusta.
Näistä luvuista puuttuvat seksiklubien ja katujen naiset.
Ihmiskaupan uhri tekee rikosilmoituksen vain harvoin, joten Espanjan poliisi yrittää päästä rikollisten jäljille tekemällä tiedustelua ja seurantaa seksiklubeilla ja kadulla. Vuonna 2019 toiminta johti 515:een ihmiskaupan vastaiseen operaatioon, joissa vapautettiin 921 uhria.
Espanjalaisjärjestö APRAMP arvioi, että jopa 90 prosenttia kaikista maan prostituoiduista on entisiä tai nykyisiä ihmiskaupan uhreja. Espanjan poliisin mukaan yli 80 prosenttia maan prostituoiduista myy seksiä pakotettuna.
Ihmiskaupan ja parituksen uhrit eivät useimmiten tiedosta olevansa rikoksen uhreja. Hyväksikäyttäjät pitävät heitä otteessaan näkymättömillä emotionaalisilla kahleilla, ja usein uhrien oma perhe liittyy asiaan, joko hyödyn saajina tai uhkailun kohteina.
Tie pois kadulta on hyvin pitkä, ja rikosilmoituksen ja ratsioiden sijaan se tapahtuu tavallisemmin erilaisin yhteiskuntaan sopeuttavin toimin, kuten kielikursseilla, työelämään valmentavissa koulutuksissa ja psykologisella avulla.
Järjestöt auttavat naisia
Málagassa Guadalhorcen teollisuusalueella toimii useampi järjestö, jotka kiertävät katuja ja tekevät etsivää- ja terveystyötä. He muun muassa jakavat naisille kondomeja.
Mujer Emancipada on järjestöistä ainoa, jolla on pysyvät tilat alueella ja joka on paikalla joka arki-ilta.
Prostituoidut ja ihmiskaupan uhrit voivat tulla järjestön toimisto- ja sosiaalitiloihin ja tilat toimivat naiselle tukikohtana. Järjestö tekee raskaus- ja HIV-pikatestejä ja ohjaa tarvittaessa naisia raskaudenkeskeytykseen. Järjestön lakimies tarjoaa apua muun muassa sakkojen hoitamiseen.
Seksin harjoittaminen julkisella paikalla on rangaistava teko, josta naiset saavat kiinni jäädessään 750 euron sakot.
Talvella naiset tulevat toimistoon vaihtamaan vaatteita, lämmittelemään ja käyttämään mikroa ruoan lämmittämiseen.
Välillä naiset sytyttävät kaduille nuotioita lämpimikseen. Kylmimpinäkin kuukausina osalla naisista on yllään vain alusvaatteet ja korkokengät.
– He tulevat toimistoon kipeinä ja räkä valuen. Silloin käsken heidän mennä kotiin. On heilläkin oikeus levätä ja sairastaa, järjestön työntekijä sanoo.
Kursivoidut kohdat artikkelissa ovat suoria lainauksia kirjasta.
Juttua oikaistu 10.4.2021 klo 19.08: Jutussa aluksi luki, että 95 naisista on ulkomaalaisia. Oikea luku on 95 prosenttia.