Julkisuudessa kauhistellaan usein Suomen valtionvelkaa, joka on kasvanut yli sataan miljardiin euroon. Se on noin 19 000 euroa jokaista suomalaista kohti. Kansainvälisen politiikan professori kertoo, mitä tapahtuisi, jos pottia kasvattavaa lisälainaa ei enää nostettaisi ollenkaan.
Velkaa joudutaan ottamaan, kun menot jäävät tuloja suuremmiksi.
Kuluvana vuonna valtion lainanottotarve on hieman yli 20 miljardia euroa. Summasta reilu neljäsosa on uutta lainaa, jolla katetaan valtion budjetin alijäämää ja joka kasvattaa osaltaan Suomen velkataakkaa.
Loput, eli vajaat 15 miljardia käytetään vanhojen, erääntyvien lainojen rahoittamiseen.
Velkaantuminen jatkuu todennäköisesti myös ensi vuonna, sillä hallituksen keväällä hyväksymässä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että vuoden 2017 budjetti olisi 5,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Todennäköisesti suuri osa alijäämästä tullaan kattamaan lainarahalla.
Mitä tapahtuisi, jos velkaantumisen kauhistelulle päätettäisiinkin pistää loppu ja Suomi kieltäytyisi ottamasta enää yhtään 100 miljardin velkapottia paisuttavaa lisälainaa?
Seuraisi syöksykierre, kertoo politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.
Leikkaukset turmelisivat kansantaloutta
Valtion nettolainanotoksi, eli valtionvelkaa kasvattavan lisälainan suuruudeksi on arvioitu kuluvana vuonna 5,6 miljardia euroa.

