Professori vastaa: Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei ottaisi lisää velkaa?

Velkaa joudutaan ottamaan, kun menot jäävät tuloja suuremmiksi. 

Kuluvana vuonna valtion lainanottotarve on hieman yli 20 miljardia euroa. Summasta reilu neljäsosa on uutta lainaa, jolla katetaan valtion budjetin alijäämää ja joka kasvattaa osaltaan Suomen velkataakkaa.

Loput, eli vajaat 15 miljardia käytetään vanhojen, erääntyvien lainojen rahoittamiseen.

Velkaantuminen jatkuu todennäköisesti myös ensi vuonna, sillä hallituksen keväällä hyväksymässä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että vuoden 2017 budjetti olisi 5,9 miljardia euroa alijäämäinen. 

Todennäköisesti suuri osa alijäämästä tullaan kattamaan lainarahalla.

Mitä tapahtuisi, jos velkaantumisen kauhistelulle päätettäisiinkin pistää loppu ja Suomi kieltäytyisi ottamasta enää yhtään 100 miljardin velkapottia paisuttavaa lisälainaa?

Seuraisi syöksykierre, kertoo politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

Leikkaukset turmelisivat kansantaloutta

Valtion nettolainanotoksi, eli valtionvelkaa kasvattavan lisälainan suuruudeksi on arvioitu kuluvana vuonna 5,6 miljardia euroa.

Lisävelan välttäminen tarkoittaisi valtiolle pakollisia leikkaustalkoita, koska tuolloin valtion budjetin alijäämää ei voitaisi kattaa velkarahalla.

Kansantaloudessa leikkausten vaikutukset kasvaisivat kuitenkin paljon suuremmiksi, kuin ottamatta jätetty laina.

Kun julkisia menoja jouduttaisiin hillitsemään alijäämän paikkaamiseksi, valtio joutuisi karsimaan omia toimintojaan, eli käytännössä vähentämään työpaikkoja.

– Silloin ihmiset eivät enää saa palkkaa, eikä heillä ole varaa ostaa samalla tavalla yksityisiä palveluita ja tuotteita, Patomäki kertoo.

Ostovoiman hiipuminen näkyisi kysynnän vähenemisenä, joka puolestaan aiheuttaisi harmaita hiuksia yrittäjille.

– Se taas johtaa siihen, että ne pyrkivät säästämään kustannuksissa ja vähentämään työpaikkoja.

– Talous on keskinäisriippuvainen kokonaisuus, jossa yhden tulot ovat toiselle kysynnän lähde. Yritysten näkökulmasta ei ole markkinoita, jos ihmisillä ei ole rahaa ostaa. Jos leikataan tarpeeksi, kysyntä pienenee, eli markkinat supistuvat.

5 miljardin leikkauksilla 10 miljardin vahingot

Talouspolitiikassa puhutaan niin sanotusta julkisten menojen kerroinvaikutuksesta, joka tarkoittaa sitä, että jokainen euron lisäys julkisiin menoihin kasvattaa kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin euron, eli suuremmalla määrällä kuin julkisten menojen alkuperäinen lisäys.

Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että jos kerroin on 1,5, tuotanto kasvaa 1,5-kertaisesti suhteessa alkuperäiseen menolisäykseen.

Patomäen arvion mukaan Suomessa julkisten menojen kerroinvaikutus on nykyisellään jossain 1,25 ja 2,00 välillä.

Jos oletetaan, että kerroin on esimerkiksi 1,6 ja leikkaustarve viisi miljardia, Suomen bruttokansantuote laskee viiden miljardin leikkauksilla kahdeksan miljardia euroa. Samalla valtion verotulot vähenisivät Patomäen mukaan noin 3,2 miljardilla.

– Jos velkaa ei saa ottaa myöskään 3,2 miljardin vajeen kattamiseen, sillä on puolestaan sama kerroinvaikutus, eli BKT vähenee viisi miljardia ja verotulot taas kaksi miljardia.

– Jos kumulatiivisen kerroinvaikutuksen kautta toteutuva vaikutus valtion budjettiin olisi esimerkiksi 10 miljardia, kyseessä olisi suurimpien ministeriöiden vuosittaista budjettia tai esimerkiksi puolustusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön budjetteja yhteensä vastaava summa.

Viiden miljardin leikkaukset olisivat koko yhteiskunnan rakenteita järisyttäviä.

Lainaa velkaantumisen taittamiseen

Vaikka Suomen velkaantuminen puhuttaa paljon, Patomäen mukaan Suomen valtionvelka on toistaiseksi kohtuullisissa kantimissa. 

– Suomi on edelleen aika hyvässä tilanteessa verrattuna mihin tahansa keskimääräiseen EU:n jäsenvaltioon. Velkaantuminen voi muuttua ongelmaksi, jos korkomenot tai velanhoitokustannukset ylipäätään alkavat kasvaa yhtäkkiä. Siitä voi tulla akuutti kriisi.

Tällä hetkellä Suomen valtionvelan korkomenot ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. 90-luvulla korkoja maksettiin yli kolminkertainen määrä siitä huolimatta, että valtionvelkaa oli huomattavasti vähemmän kuin tällä hetkellä.

– Kun korkotaso on noin alhaalla kun se on, velka ei ole minkäänlainen ongelma. Korkomenot ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Se on hyvin pieni summa, eikä sillä ei ole sinänsä merkitystä.

Jos Suomen velkaantumista tahdotaan hillitä, leikkauksien sijaan tulisi keskittyä talouskasvun vauhdittamiseen investointien kautta, Patomäki kertoo.

– Leikkaamalla velkaantuminen tahtoo vain pahentua. Investoinnit ovat paras keino (talouskasvun lisäämiseen), kun niiden kerroinvaikutus on suuri. Investoinneilla tehdään myös tulevaisuutta.

Millä rahalla investointeja sitten tehdään, jos valtion budjetin alijäämääkin katetaan tällä hetkellä velkarahalla? Lainalla tietysti.

– Olenko huolissani Suomen velkaantumisesta? Kyllä olen, mutta näen tässä tilanteessa järkeväksi ottaa velkaa talouden elvyttämiseen ja julkisiin investointeihin, jotta talous saadaan kasvamaan niin, että pidemmällä aikavälillä velkoja päästään maksamaan pois, sen sijaan, että velkaa tarvitsisi aina ottaa lisää, Patomäki linjaa.