Valtiokonttori jättää nostamatta noin 8 miljardia euroa tälle vuodelle varatusta 11,7 miljardin euron lainatarpeesta. Valtion kassassa on sen verran rahaa, ettei lisävelkaa tarvita ennakoidusti.
Valtio ottaa siis tänä vuonna uutta velkaa 3,7 miljardia euroa eli noin kahdeksan miljardia vähemmän kuin suunniteltiin.
Syynä on se, että valtion kassaan on jäänyt vuodelta 2020 niin hyvin rahaa, ettei uutta velkaa ole tarvittu ennakoidusti.
– Keväällä 2020 varauduttiin koronan aiheuttamiin kustannuksiin, kun taloudellinen toimeliaisuus kärsi pandemiasta. Lainaa otettiin ylimääräiseksi puskuriksi monissa maissa. Osa tämän vuoden kuluista on voitu kattaa tällä vuoden 2020 velalla, kertoo Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto.
Talouden kannalta suotuisa kehitys on seurausta osaltaan myös siitä, että esimerkiksi verotulot eivät pienentyneet niin paljon kuin keväällä 2020 pelättiin. Lisäksi koronapandemia ei ole aiheuttanut kuluja pahimpien uhkakuvien mukaisesti.
Muutos ei ole ollut täysin selvä vielä alkuvuonna.
– Tilanne on näkynyt pikkuhiljaa tämän vuoden aikana. Asteittain on selvinnyt, että otamme todennäköisesti lainaa aiottua vähemmän, Koivisto kertoo.
Koivisto kertoo, että on tavallista, ettei kaikkia varattuja lainoja käytetä.
– Usein 1-2 miljardia budjetoidusta lainanotosta jätetään tekemättä hyvän kassatilanteen takia. Tämä kahdeksan miljardin summa on kuitenkin poikkeuksellinen, hän toteaa.
Valtiokonttorin yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että valtion kassassa on riittävästi rahaa. Tarvittaessa kassaa kasvatetaan velkarahalla.
Nyt kassan kokoa pystytään pienentämään, koska koronakustannuksia ei odoteta kertyvän miljarditolkulla ja tämän vuoden koronamenoja on lisäksi siirretty ensi vuodelle.
Valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa.
Vaikutus kertaluontoinen
Kahdeksan miljardia on suuri summa rahaa ja velkaantumisen väheneminen on Suomelle hyvä uutinen.
Ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä korostaa, ettei riemua riitä enää ensi vuoden puolelle.
– Tällä muutoksella ei ole vaikutusta enää ensi vuoden tuloihin ja menoihin. Velkaantumisen väheneminen on kuitenkin hyvä uutinen. Velkasuhde pienenee tänä vuonna pienemmäksi verrattuna viime vuoteen, Spolander kertoo.
Kahdeksan miljardin lainasäästö pienentää julkisen talouden velkaa noin 3,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Tämän vuoden velkasuhde on matalampi kuin valtiovarainministeriön syksyn talousennusteessa arvioitiin, mahdollisesti alle 70 prosenttia.
Spolander kertoo, että valtiovarainministeriö tarkastelee tarkemmin Suomen julkisen talouden velkaantumista 20. joulukuuta, kun ministeriö julkaisee seuraavan ennusteensa.
– On selvää, että julkinen talous on edelleen alijäämäinen. Taloudessa mikään ei ole muuttunut erilaiseksi tämän myötä, Spolander muistuttaa.
Vaikka velkaantumista on nyt voitu vähentää kahdeksalla miljardilla, väestön ikääntyminen, työllisyysaste sekä tulojen ja menojen tasapaino ovat yhä Suomen suuria haasteita.