Valtiokonttori jättää nostamatta noin 8 miljardia euroa tälle vuodelle varatusta 11,7 miljardin euron lainatarpeesta. Valtion kassassa on sen verran rahaa, ettei lisävelkaa tarvita ennakoidusti.
Valtio ottaa siis tänä vuonna uutta velkaa 3,7 miljardia euroa eli noin kahdeksan miljardia vähemmän kuin suunniteltiin.
Syynä on se, että valtion kassaan on jäänyt vuodelta 2020 niin hyvin rahaa, ettei uutta velkaa ole tarvittu ennakoidusti.
– Keväällä 2020 varauduttiin koronan aiheuttamiin kustannuksiin, kun taloudellinen toimeliaisuus kärsi pandemiasta. Lainaa otettiin ylimääräiseksi puskuriksi monissa maissa. Osa tämän vuoden kuluista on voitu kattaa tällä vuoden 2020 velalla, kertoo Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto.
Talouden kannalta suotuisa kehitys on seurausta osaltaan myös siitä, että esimerkiksi verotulot eivät pienentyneet niin paljon kuin keväällä 2020 pelättiin. Lisäksi koronapandemia ei ole aiheuttanut kuluja pahimpien uhkakuvien mukaisesti.
Muutos ei ole ollut täysin selvä vielä alkuvuonna.
– Tilanne on näkynyt pikkuhiljaa tämän vuoden aikana. Asteittain on selvinnyt, että otamme todennäköisesti lainaa aiottua vähemmän, Koivisto kertoo.
Koivisto kertoo, että on tavallista, ettei kaikkia varattuja lainoja käytetä.
– Usein 1-2 miljardia budjetoidusta lainanotosta jätetään tekemättä hyvän kassatilanteen takia. Tämä kahdeksan miljardin summa on kuitenkin poikkeuksellinen, hän toteaa.
Valtiokonttorin yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että valtion kassassa on riittävästi rahaa. Tarvittaessa kassaa kasvatetaan velkarahalla.
Nyt kassan kokoa pystytään pienentämään, koska koronakustannuksia ei odoteta kertyvän miljarditolkulla ja tämän vuoden koronamenoja on lisäksi siirretty ensi vuodelle.
Valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa.
Vaikutus kertaluontoinen
Kahdeksan miljardia on suuri summa rahaa ja velkaantumisen väheneminen on Suomelle hyvä uutinen.