Kalorinkulutusta mittaavasta teknologiasta voi olla iloa, mutta tietojen tarkkailusta ei saa tulla pakkomiellettä. Uusiseelantilainen professori André Spicer toivoo ihmisille hyvinvointia, mutta se ei hänen mielestään tule liikaa yrittämällä.
– Yritys maksimoida ja kontrolloida omaa hyvinvointia kääntyy helposti pahoinvoinniksi. Yhä useampi ihminen länsimaissa ja Aasiassa yrittää olla epätoivoisesti hyvässä kunnossa ja onnellinen. Lopputuloksena on kuitenkin usein pettymys ja huonouden tunne epärealististen tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä, analysoi professori André Spicer Lontoon Cass Business Schoolista.
Tänään Suomessa vieraileva Spicer on kirjoittanut yhdessä ruotsalaisen apulaisprofessori Carl Cederströmin kanssa kirjan hyvinvointi-syndroomasta nimeltä The Wellness Syndrome.
– Osa himokuntoilijoista ja tiukan ruokavalion noudattajista tietysti myös onnistuu tavoitteissaan – ja se on hienoa. Jos omia suorituksia ja kaikkia elämän aktiviteetteja kuitenkin kirjaa ja kontrolloi äärimmäisen tarkasti, seurauksena voi olla itseensä käpertymistä ja pettymystä siitä, että ei ponnisteluista huolimatta olekaan superonnellinen.
– Liikuntamääriä ja kalorinkulutusta mittaavasta teknologiasta voi olla iloa ja hyötyä, mutta tietojen tarkkailusta ei saa tulla pakkomiellettä ja lisästressin aiheuttajaa. On kehitetty jopa fitness-ranneke, joka antaa sähköiskuja, jos sen käyttäjä ei liiku tarpeeksi paljon tai tarpeeksi kovaa, Spicer päivittelee.
Hyväkuntoinen mielletään paremmaksi työntekijäksi
Professori Spicerin mukaan oman hyvinvointiin keskittyminen on levinnyt ylä- ja keskiluokasta kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
– Media lisää tietysti painetta tavoitella kiinteää kehoa ja tasapainoista mieltä, mutta myös työpaikat vaativat työntekijöiltään entistä enemmän. Hyväkuntoinen työntekijä mielletään helposti paremmaksi työntekijäksi kuin huonokuntoinen – ja esimerkiksi työhönottotilanteessa se voi olla ratkaiseva asia, Spicer kuvailee.
Osalle ihmisistä oman hyvinvoinnin tarkkailu erilaisten mittareiden ja kännykkäsovellusten avulla antaa suurta tyydytystä. Monien elämässä on paljon asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta omista juoksukilometreistä, ruoka-annosten kalorimääristä ja mietiskelyhetkistä jokaisella on valtaa päättää itse.
Spicer kehottaa myös miettimään tarkkaan, mihin hyvinvointitietojaan jakaa.
– Vakuutusyhtiöt ja työnantaja haluaisivat oikein mielellään tietää, missä kunnossa me olemme, mutta näitä tietoja voidaan helposti käyttää meitä vastaan. Tiedot asiakkaiden tai työntekijöiden liikunta- ja ruokailutottumuksista voisivat vaikuttaa vakuutusmaksuihin tai työpaikan säilymiseen, professori Spicer huomauttaa.
Keskittykää elämiseen
Uusiseelantilainen professori André Spicer toivoo ihmisille hyvinvointia, mutta se ei hänen mielestään tule liikaa yrittämällä.
– Unohtakaa teknolgoiset apuvälineet ja liika kontrollointi hyvinvointiin pyrkiessänne. Moni meistä käyttää valtavasti aikaa yrittäessään optimoida kaikkia mahdollisia asioita työssään ja vapaa-ajallaan, mikä johtaa siihen, että meille jää itseasiassa entistä vähemmän aikaa elämiseen ja olennaisten asioiden tekemiseen.