Kalorinkulutusta mittaavasta teknologiasta voi olla iloa, mutta tietojen tarkkailusta ei saa tulla pakkomiellettä. Uusiseelantilainen professori André Spicer toivoo ihmisille hyvinvointia, mutta se ei hänen mielestään tule liikaa yrittämällä.
– Yritys maksimoida ja kontrolloida omaa hyvinvointia kääntyy helposti pahoinvoinniksi. Yhä useampi ihminen länsimaissa ja Aasiassa yrittää olla epätoivoisesti hyvässä kunnossa ja onnellinen. Lopputuloksena on kuitenkin usein pettymys ja huonouden tunne epärealististen tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä, analysoi professori André Spicer Lontoon Cass Business Schoolista.
Tänään Suomessa vieraileva Spicer on kirjoittanut yhdessä ruotsalaisen apulaisprofessori Carl Cederströmin kanssa kirjan hyvinvointi-syndroomasta nimeltä The Wellness Syndrome.
– Osa himokuntoilijoista ja tiukan ruokavalion noudattajista tietysti myös onnistuu tavoitteissaan – ja se on hienoa. Jos omia suorituksia ja kaikkia elämän aktiviteetteja kuitenkin kirjaa ja kontrolloi äärimmäisen tarkasti, seurauksena voi olla itseensä käpertymistä ja pettymystä siitä, että ei ponnisteluista huolimatta olekaan superonnellinen.
– Liikuntamääriä ja kalorinkulutusta mittaavasta teknologiasta voi olla iloa ja hyötyä, mutta tietojen tarkkailusta ei saa tulla pakkomiellettä ja lisästressin aiheuttajaa. On kehitetty jopa fitness-ranneke, joka antaa sähköiskuja, jos sen käyttäjä ei liiku tarpeeksi paljon tai tarpeeksi kovaa, Spicer päivittelee.
