Professori: Unettomuutta ja muistisairaita lääkitään hengenvaarallisiin seurauksiin asti

Huono tiedonkulku sekä lääkkeiden käytön jatkaminen oireiden tai sairauden loputtuakin voivat johtaa tarpeettomaan lääkitsemiseen. Erityisesti iäkkäillä saattaa olla monia lääkkeitä, joiden käyttö olisi jo pitänyt lopettaa tai annostusta vähintäänkin pienentää. Suomalaisilla kuluu professorin mielestä liikaa esimerkiksi unilääkkeitä sekä muistisairauksien hoitoon tarkoitettuja psyykelääkkeitä. Seuraukset voivat olla jopa hengenvaarallisia.

– Lääkitys menee pieleen, kun sitä ei arvioida kokonaisuutena vaan yksi määrää yhtä ja toinen toista. Suomessa tiedot potilaalle määrätyistä lääkkeistä eivät välttämättä siirry hoitopaikasta toiseen. Julkisessa terveydenhuollossa määrätyt lääkkeet kyllä kirjautuvat automaattisesti sähköiseen sairauskertomukseen, mutta yksityisellä sektorilla, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa tehdyt määräykset kunnasta ja sairaanhoitopiiristä riippuen eivät, geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen kertoo.

Lopputuloksena voi olla ylilääkitys. Sitä sanaa Hartikainen tosin ei käytä.

– Lääkitys on joko kohdallaan tai pielessä suuntaan tai toiseen. Voi kyllä sanoa, että on lääkeryhmiä, joiden käyttö on Suomessa niin yleistä, että sitä pitäisi vähentää.

– Iäkkäiden kohdalla ongelma on siinä mielessä isompi, että kun sairauksia matkan varrella kertyy, kertyy lääkkeitäkin enemmän. Toisaalta lääkitystarve myös muuttuu iän myötä: siinä, missä henkilö on keski-iässä ehkä tarvinnut isoja annoksia verenpainelääkkeitä, niin 75–80 vuoden iässä painon usein laskiessa ja ihmisen muutenkin kuihtuessa annosten tulisi niin ikään pienentyä. Silti ne usein jäävät isoiksi.

Pitkittyneestä unilääkityksestä katoaa teho

Yhtenä keskeisimpänä käytön rajoittamista tarvitsevana lääkeryhmänä Hartikainen pitää unilääkkeitä.

– Ne heikentävät tasapainoa, mikä lisää riskiä kaatua, mikä taas voi johtaa murtumiin, pieniin vuotoihin aivoissa tai jopa äärettömän vakaviin aivovammoihin. Murtumista vakavimmat ovat lonkkamurtumia.

– Unilääkkeitä on järkevää käyttää ainoastaan toiminnalliseen unettomuuteen eli esimerkiksi stressitilanteessa, jossa huolet ja murheet painavat niin, ettei ihminen osaa rentoutua. Käyttöajan tulee lisäksi olla hyvin lyhyt, joka ilta käytettäessä enintään kaksi viikkoa.

Monesti käyttö kuitenkin pitkittyy.

– Ihmiset käyttävät unilääkkeitä kuukausia ja vuosia, pahimmillaan jopa vuosikymmeniä. Usein he ajattelevat, että pilleri on otettava tai uni ei tule. Todellisuudessa lääkkeestä häviää ajan myötä unta antava vaikutus ja siitä saa vain haitat, ei hyötyjä. Toleranssin kehityttyä ihminen nukkuu tai on nukkumatta tyystin riippumatta siitä, ottaako lääkkeen vai ei.

Jopa hengenvaarallista

Unilääkkeillä on toinenkin haittapuoli.

– Niihin jää koukkuun. Tämän takia vuosia unilääkkeitä käyttänyt ihminen ei koskaan saa lopettaa niitä kerralla tai omin päin. Sen sijaan täytyy aloittaa purkuohjelma eli vähentää käyttöä pikkuhiljaa sillä periaatteella, että unilääkkeitä syödään jokaista käyttövuotta kohti vielä vähintään yhdestä kahteen kuukautta. Jos siis on käyttänyt unilääkkeitä kuusi–seitsemän vuotta, purkuohjelma vie helposti 1,5–2 vuotta, Hartikainen selittää.

– Jos annosta ei laske hiljalleen vaan kerrasta poikki, tulee hirveän hankalat vieroitusoireet. Iäkkäämmille ihmisille saattaa iskeä myös delirium eli äkillinen sekavuus, joka on jopa hengenvaarallinen tila.

Mikäli unilääkkeet joskus ovat tarpeen, niissä pitää olla selvät pelisäännöt.

– Lääkäreiden tulisi määrätä pieniä pakkauskokoja ja kirjoittaa reseptiin "kuurilääke". Se kertoo, että lääkkeen käyttö alkaa, mutta myöskin päättyy.

Muistisairaille liiaksi psyykelääkkeitä

Hartikainen sanoo, että yksittäisistä potilasryhmistä lääkityksen ongelmat koskettavat eniten muistisairaita ihmisiä.

– Laitosasukkaista käytännössä noin 80 prosentilla on jonkinasteinen muistisairaus. Muistisairauksiin liittyy myös käytösoireita, joita voi olla järkevää ja tarpeen hoitaa psyykelääkkeillä. Mutta yhtä lailla kuin kuurityyppiset unilääkkeet, psyykelääkkeetkin pitää muistaa lopettaa: kun oire lievenee, niin lääke puretaan pois eikä pyöritetä sitä mukana kuukausi- tai vuosikausia. Psyykelääkkeethän eivät estä uusien käytöshäiriöiden ilmaantumista, päinvastoin.

– Jos lääkettä ei lopeteta oireen loppuessa, voi mennä vuosi ja tulla toinen oire ja taas toinen lääke päälle – pikkuhiljaa lääkkeet alkavat kasautua ja tuottaa yhdessä yhä enemmän haittavaikutuksia.  Syitä lääkkeiden kasautumiseen on varmaan monia, joista osa liittynee liian vähäiseen lääkärityövoimaan sekä lääkeasioihin panostamiseen laitoksissa.

Laitoksissa tapahtunutta psyykelääkkeiden käyttöä vertailtiin Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä 2000-luvun alussa.

– Tuolloin suomalaisessa laitoshoidossa käytettiin selvästi enemmän psyykelääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Käsittääkseni tilanne on esimerkiksi THL:n maksullisen, vanhainkotien toimintakykyä arvioivan RAI-järjestelmän perusteella ollut paranemaan päin. RAI-järjestelmään tosin kuuluu vain pieni osa suomalaisista vanhainkodeista enkä osaa sanoa, kuvastaako se koko laitoshoidon tilannetta vai onko mukana maan parhaimmisto, Hartikainen sanoo.

Omaisten kannattaa puuttua

Hartikainen rohkaisee omaisia puuttumaan vanhusten lääkitykseen, jos se ei tunnu olevan kohdallaan.

– Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että vanhan ihmisen lääkitys arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Tämä koskee kaikkia iäkkäitä riippumatta siitä, asuvatko he laitoksessa ja missä kunnossa ovat.

Lääkityksen arvioimiseen on varattava selvästi tavallista lääkärikäyntiä enemmän aikaa.

– Jos on vaikka diabetes, potilaalta otetaan laboratoriokokeet, jotka lääkäri tutkii ja sen mukaan päättää lääkkeet.

– Omaisensa hoitolaitoksesta voi kysyä suoraan, onko lääkitystä arvioitu, milloin viimeksi ja onko jokin tietty lääke tällä hetkellä kohdillaan. Jos henkilökunta reagoi pitämällä omaista hankalana tyyppinä, heidän ammattitaidossaan on pahasti vikaa – voihan olla, että omainen huomaa asioita, joita henkilökunta ei havaitse, Hartikainen sanoo.

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat