Suomessa olisi syytä siirtyä seksuaalirikossääntelyyn, joka perustuu suostumuksen puuttumiseen, sanoo akatemiaprofessori Johanna Niemi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
– Seksuaalirikoslainsäädäntö ei vastaa nykykäsitystä seksistä. Sen on perustuttava osapuolten suostumukseen, muuten kyse ei ole seksistä, vaan rikollisesta teosta, Niemi sanoo.
Saksa lisäsi heinäkuussa rikoslakiinsa "ei tarkoittaa ei" -periaatteen. Se tekee rangaistavaksi seksuaaliset teot, jotka eivät perustu osapuolten yhteiseen suostumukseen. Aikaisemmin uhrin on pitänyt osoittaa kieltäytyneensä seksistä ja vastustaneensa tekijää fyysisesti.
Suomessa seksuaalirikosten määritelmä on ollut laajempi kuin Saksassa: esimerkiksi raiskauksen uhrilta ei edellytetä fyysistä puolustautumista, vaikka lainsäädäntö painottaakin väkivaltaa tai sen uhkaa rikosten arvioinnissa.
Vasemmistosta ja vihreistä kannatusta
STT kysyi seksuaalirikossääntelyn tilasta mielipiteitä poliitikoilta, jotka ovat perehtyneet oikeuspolitiikkaan tai jotka ovat muutoin merkittävässä asemassa. Vasemmistoliitto on kirjannut tavoitteekseen raiskaussäännöksen muuttamisen niin, että suostumuksen puuttumisesta tulee tunnusmerkistötekijä.
– Uskon, että Suomessa päädytään tällaiseen sääntelyyn ennemmin tai myöhemmin, sanoo kansanedustaja Anna Kontula.
Myös lakivaliokunnassa istuva Sanna Marin (sd.) kannattaa suostumuksen puuttumiseen perustuvaa sääntelyä. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto antaa niin ikään varovaisen tukensa lainsäädännön muuttamiselle, vaikkei hän omien sanojensa mukaan tunne Saksan tilannetta tarkasti.