Temperamentilla on suurempi vaikutus oppilaiden arvosanoihin kuin on uskottu. Opettajakentällä kaivattaisiinkin tarkempia arvosteluohjeita.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan oppilaan luontainen toimintatyyli vääristää arvosanoja, josta tytöt hyötyvät poikia enemmän.
Sari Mullolan väitöskirja-aineestoon pohjautuvasta yli 4 000 oppilaan tutkimuksesta selviää, että käyttäytymistyylillä voi olla aineesta riippuen jopa 40 prosentin vaikutus arvosanaan.
– Kun temperamenttipiirteet olivat siihen suuntaan, mitä me yleensä yhteiskunnassa arvostamme, niin tytöt hyötyivät tästä enemmän, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Tästä on kyse:
Temperamenttia voidaan nimittää ihmisen yksilöllisyydeksi, joka ei riipu älykkyydestä, taidoista tai kognitiivisista kyvyistä, kuten oppimisesta tai muistista.
Temperamentti määrää esimerkiksi sen, miten ihminen kokee uudet, yllättävät ja ennakoimattomat asiat. Joillekin uudet asiat ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä, kun toisille ne voivat ennemminkin olla pelottavia. Työelämässäkin sama asia voi olla toiselle haaste, kun toiselle se aiheuttaa stressiä.
Joidenkin temperamenttiteorioiden mukaan taipumus lähestyä tai välttää uusia ja yllättäviä asioita on koko temperamentin ydin.
Tietyillä temperamenttipiirteillä on koulumaailmassa niin suuri merkitys, että jotkut alan tutkijat puhuvatkin "koulutemperamentista". Koulunkäyntiä tukevia piirteitä ovat ainakin korkea sopeutuvuus, korkea sinnikkyys, matala häirittävyys ja taipumus lähestyä uusia asioita. Jotkin piirteet voivat sen sijaan tehdä hallaa koululaiselle. Näitä ovat muun muassa estyneisyys tai taipumus häiriintyä helposti.
Tutkijat painottavat, että mikään temperamenttipiirre ei sinänsä haittaa koulunkäyntiä, vaan kyse on aina ympäristön ja temperamentin yhteensopimattomuudesta. Tällöin temperamenttia ei vain ole tunnistettu, ymmärretty eikä osattu ohjata oikein.