Professori: Oppilaan temperamentilla hyvin suuri vaikutus arvosanaan

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan oppilaan luontainen toimintatyyli vääristää arvosanoja, josta tytöt hyötyvät poikia enemmän. 

Sari Mullolan väitöskirja-aineestoon pohjautuvasta yli 4 000 oppilaan tutkimuksesta selviää, että käyttäytymistyylillä voi olla aineesta riippuen jopa 40 prosentin vaikutus arvosanaan.

– Kun temperamenttipiirteet olivat siihen suuntaan, mitä me yleensä yhteiskunnassa arvostamme, niin tytöt hyötyivät tästä enemmän, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Tästä on kyse:

Temperamenttia voidaan nimittää ihmisen yksilöllisyydeksi, joka ei riipu älykkyydestä, taidoista tai kognitiivisista kyvyistä, kuten oppimisesta tai muistista.  

Temperamentti määrää esimerkiksi sen, miten ihminen kokee uudet, yllättävät ja ennakoimattomat asiat. Joillekin uudet asiat ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä, kun toisille ne voivat ennemminkin olla pelottavia. Työelämässäkin sama asia voi olla toiselle haaste, kun toiselle se aiheuttaa stressiä.  

Joidenkin temperamenttiteorioiden mukaan taipumus lähestyä tai välttää uusia ja yllättäviä asioita on koko temperamentin ydin.  

Tietyillä temperamenttipiirteillä on koulumaailmassa niin suuri merkitys, että jotkut alan tutkijat puhuvatkin "koulutemperamentista". Koulunkäyntiä tukevia piirteitä ovat ainakin korkea sopeutuvuus, korkea sinnikkyys, matala häirittävyys ja taipumus lähestyä uusia asioita. Jotkin piirteet voivat sen sijaan tehdä hallaa koululaiselle. Näitä ovat muun muassa estyneisyys tai taipumus häiriintyä helposti.  

Tutkijat painottavat, että mikään temperamenttipiirre ei sinänsä haittaa koulunkäyntiä, vaan kyse on aina ympäristön ja temperamentin yhteensopimattomuudesta. Tällöin temperamenttia ei vain ole tunnistettu, ymmärretty eikä osattu ohjata oikein.  

Esimerkkeinä Keltikangas-Järvinen mainitsee  piirteet, jotka tekevät ihmisestä helpon, joustavan, mukavan, aurinkoisemman ja sopeutuvan.

Pojille jää lyhyt tikku käteen myös, kun tarkastellaan toisen ääripään temperamenttipiirteitä.

– Jos puhutaan varautuneesta ujoudesta, negatiivisesta emotionaalisuudesta ja tämmösistä asioista, joilla ei tulisi olla esimerkiksi vieraan kielen numeron kanssa mitään tekemistä, niin haitta oli pojille suurempi, Keltikangas-Järvinen selittää.

Kun osaaminen erotettiin luontaisesta käyttäytymisestä, niin tyttöjen ja poikien välinen ero arvosanoissa kaventui merkittävästi.  Matematiikan osaamisessa pojat jopa pärjäsivät tyttöjä paremmin. 

Keltikangas-Järvinen vaatiikin opettajille tarkempia arvosteluohjeita ja olisi valmis erottamaan osaamisen ja työskentelytyylin omiksi numeroikseen. 

Opetushallitus viimeistelee parhaillaan uusia opetussuunnitelman perusteita ja sen myötä arvosteluperusteita. Parannettavaa löytyy, mutta omista numeroista ei innostuta.

Opetusneuvos Irmeli Halisen mukaan opetussuunnitelman perusteisiin aiotaan kirjata, että arvioinnin kohteena ei ole oppilaan asenteet tai arvot, sosiaalisuus tai temperamentti.