Kouluopetuksessa aikaistetaan numeroarvostelua oppilaiden yhdenvertaisuuden takia. Usein myös kodit arvostavat koululaisen osaamisen täsmällistä arviointia. Numeroarvostelussa on kuitenkin kääntöpuolensa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.
Sen mukaan heikot matematiikan arvosanat voivat heikentää oppilaiden itsetuntoa ja sitä kautta lisätä tunne-elämän pulmia. Ongelmia voi tulla myös kaverisuhteissa erityisesti pojilla.
Tutkijoiden mukaan numeroarviointi saa lapset vertaamaan omaa osaamistaan luokkatovereihin, mikä voi aiheuttaa huonommuuden tunteita paremmin pärjäävien oppilaiden rinnalla.
Tutkijaryhmä seurasi 10–13-vuotiaiden lasten kehityspolkua neljänneltä seitsemännelle luokalle. Mukana oli noin 560 koululaista.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-seurantatutkimusta. Aineistoon kuului opettajien arvioita oppilaiden tunne-elämään ja kaverisuhteisiin liittyvästä oireilusta, matematiikan ja äidinkielen numeroita sekä oppilaiden arvioita itsetunnostaan.
Tulosten perusteella matematiikan arvosanat heijastuvat itsetuntoon sekä tytöillä että pojilla. Esimerkiksi hyvät numerot 5. luokalla ennustavat vahvempaa itsetuntoa 6. luokalla. Se näkyy tyytyväisyytenä ja myönteisenä asenteena itseä kohtaan.
– Heikot arvosanat puolestaan heikentävät itsetuntoa sekä tytöillä että pojilla. Ne johtavat herkemmin kokemuksiin siitä, että on huonompi kuin muut ikäisensä, tiivistää yliopistotutkija Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta.
Sen sijaan äidinkielen numeroilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä itsetuntoon.
Ihanteena yksilöllinen opinpolku
Matematiikkaa Viljakkalan yhtenäiskoulussa opettavalle Janne Venholle todistusnumeroita koskeva pohdiskelu on tuttua.
– Asia on tullut puheeksi oppilaiden kanssa. Oppilaiden pelkona ylipäätään kouluarvosanojen suhteen on, että heidät luokitellaan myös ihmisinä niiden mukaan. Tämä saattaa näkyä kärjistettynä matematiikassa.
Oppilaiden itsetuntoa voi hänen mukaansa parhaiten tukea sillä, että heille tarjotaan oman tasonsa mukaisia tehtäviä. Tämä olisi kuitenkin ihannetilanne. Käytännössä opettajien työtaakka voi käydä liian raskaaksi, jos kaikille yritetään tarjota eriytetty opinpolku.
Viljakkalassa joulutodistuksia on korvattu arviointikeskustelulla, johon osallistuu oppilaan lisäksi myös huoltaja. Venho on huomannut, että kodit ja koululaiset haluavat usein myös numeroarviointeja oppilaan osaamisesta.
Numerot palaavat alakouluun
Suomessa opetukseen ollaan palauttamassa numeroarviointia. Ensi syksynä todistusnumerot on otettava käyttöön viimeistään neljännellä luokalla. Tähän asti luokilla 1–7 kunnat ovat saaneet päättää, annetaanko arviointi sanallisesti vai numeroilla.
Opetushallitus perustelee uudistusta oppilaiden yhdenvertaisuudella ja sillä, että he saavat realistisen kuvan osaamisestaan. Tavoitteena on päästä eroon arvioinnin tason heittelystä.
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä pitää tärkeänä sitä, että numeroarvioinnin rinnalla palautetta annetaan myös sanallisesti sekä niin sanotun formatiivisen arvioinnin keinoin. Se on oppimistilanteissa tapahtuvaa ja vuorovaikutteista oppilaan edistymisen jatkuvaa arviointia sekä oppimisen tukemista. Työkaluna tässä on rakentava palaute.