Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen suhtautuu kriittisesti valtiovarainministeriön toimintaan Kreikka-vakuuksiin liittyvässä konsulttiostossa.
MTV Uutiset kertoi eilen, että 600 000 euron konsultointihankinta brittiläisestä asianajotoimistosta Linklatersista tehtiin ilman kilpailutusta. Linklaters toimi neuvonantajana, kun Suomi neuvotteli Kreikan ja Espanjan lainojen ns. vakuusjärjestelyjä.
Toimitus pyysi tänään ministeriöstä alkuperäistä hankintapäätöstä, johon kilpailuttamatta jättämisen perusteet olisi kirjattu. Paperia ei löytynyt kirjaamosta. Ministeriön viestintäjohtajan Liinu Lehdon mukaan tämä johtuu siitä, että kirjallista ostopäätöstä ei ole tehty.
Voutilaisen mukaan asia pitäisi olla kirjattuna vähintäänkin muistioon.
- Miten kilpailuttamatta jättäminen on dokumentoitu, se on tässä se suuri kysymys vai onko sitä dokumentoitu ollenkaan. Muistioon pitää kirjata siinä tilanteessa olleet syyt, jotka ovat johtaneet hankintalain soveltamatta jättämiseen.
– Näyttää siltä, että kilpailuttamatta jättämisen perusteita on nyt mietitty jälkikäteen. Sitä ei voi jälkikäteen lähteä tekemään, se aina tehdään etukäteen.
MTV Uutiset kysyi tänään valtiovarainministeriöltä, kuka päätti Linklatersin käyttämisestä. Vastausta ei ole toistaiseksi saatu.
"Palvelun sisältö ratkaisee"
Kilpailuttamatta jättäminen kävi ilmi, kun yksityishenkilö oli tiedustellut kilpailuttamisasiakirjojen perään.
Ministeriö selitti vastauksessaan ratkaisua hankitun palvelun luonteella. Ministeriön mukaan asianajotoimiston palvelu oli rahoituspalvelua, jota hankintalaki ei koske. Voutilainen ei tyrmää tulkintaa, mutta korostaa, että ei ole tutustunut sopimuksen tarkkaan sisältöön.
- Jos kyseessä on ollut rahoituksen järjestäminen, silloin saattaa olla kyse rahoituspalvelusta. Mutta jos se on ollut oikeudellista neuvontaa, jossa on vain tuettu rahoituksen hakemista, silloin käsittääkseni kyse ei ollut rahoituspalvelusta.
MTV Uutiset tutustui sopimuspaperiin, jonka Linklaters oli lähettänyt elokuussa 2011 valtiovarainministeriölle. Siinä sovituiksi tehtäviksi mainitaan neuvotteluissa avustaminen, lainopillisen neuvonnan antaminen, vakuusjärjestelyistä keskusteleminen tilaajan kanssa, sopimusluonnosten laatiminen ja avustaminen siinä, että vakuusjärjestely on tilaajan tavoitteiden mukainen.
"Salassapitoperuste ei päde"
Ministeriö vetosi myös siihen, että hankinta olisi ollut tekohetkellä salassa pidettävä ja sen takia sitä ei olisi tarvinnut kilpailuttaa.
Voutilainen tyrmää tämän perustelun.
– Itse palvelun hankinta ei voi olla salassa pidettävä sillä perusteella, että palvelun tuottamisessa käsitellään salassa pidettäviä tietoja.