Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimus on hyvin aukollinen, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Olli Norros sanoo, että sopimus on hankkeen taloudelliseen mittaluokkaan nähden hyvin yleispiirteisellä tasolla.
Yksi kuumimmista kysymyksistä liittyy Mänttä-Vilppulan sulkutilille lupaamaan 10 miljoonaan euroon. Norros kuvailee sopimuksen sulkutiliä koskevaa kohtaa "ihan tolkuttomaksi virkkeeksi".
– Tuossa ei tunnu olevan oikein päätä eikä häntää, mitä tuo virke tarkoittaa, hän sanoo.
Sulkutili on herättänyt kysymyksiä siitä, voisiko Mänttä-Vilppulan italialainen sopimuskumppani jättää 10 miljoonan summan sulkutilille, mutta ottaa sitä vastaan lainaa omaan käyttöönsä. Jos lainaa ei maksettaisi takaisin, sulkutilin summa katoaisi lainan maksuun.
Kaupungin julkistamassa niin sanotussa escrow-sopimuksessa mainitaan liitteessä epäselvästi lainanantajan eli Osanna ACI Finlandin mahdollisuuksista käyttää talletusta tietyin ehdoin velkarahoitukseen tai varainhankintaan.
Näyttää myös siltä, että sopimuksesta on jäänyt mustaamatta eräs kohta – kohta on mustattu sopimuksen alussa, mutta sopimuksen liitteessä kohta on mustaamatta.
– Ei kovin lupaavaa kerro hankkeen huolellisuustasosta, jos se on 250 miljoonan hanke ja jo asiakirja on ihan hutiloitu. On peitelty vähän mitä sattuu eikä huomattu, että oho, se sama lukee jossain toisessa kohdassa.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ei kommentoi, onko sopimuksen liitteessä oleva kappale sama kuin aiemmin sopimuksessa mustattu osuus.
– Siihen en voi kommentoida. En osaa sanoa tuohon kommenttia. Osanna osaa itse kommentoida tätä paremmin. He ovat itse tuoneet julkisuuteen tiettyjä asioita, joiden piti olla salattuja, hän sanoo STT:lle.
Auvinen: Valtuutetuilla on ollut mahdollisuus tehdä päätös täysin riittävin tiedoin
Norros miettii, miksi sopimuksessa on ylipäätään niin paljon peiteltyjä kohtia ja kunnan pitää tehdä päätös niin vähillä tiedoilla.
– Ei se ainakaan luottamusta herätä hankkeeseen, miten asia on valtuustolle tarjoiltu.
Auvisen mukaan aloite kohtien salaamiseen yleisöltä ja valtuustolta tuli italialaiselta liikekumppanilta. Mänttä-Vilppulan rakennushankkeen kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa, johon italialainen liikemies Francesco Osanna on luvannut rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Puuttuvat 150 miljoonaa olisi tarkoitus hankkia myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä.
Francesco Osannan Osanna Group toimii Suomessa tytäryhtiönsä Osanna ACI Finlandin kautta.
STT ei ole tavoittanut toistuvista yrityksistä huolimatta Francesco Osannaa tai Osanna ACI Finlandia edustavaa Pekka Kähköstä kommentoimaan asiaa.
Aiemmin tällä viikolla kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki sanoi STT:lle, että Mänttä-Vilppulan lentokenttähankkeen sopimusten julkisista osista ei pysty päättelemään kaupungin vastuita ja riskejä. Julkisuudelta salatut ja kaupunginvaltuutetuille vain seminaareissa esitellyt lainajärjestely- ja osakassopimukset toisivat Kuoppamäen mukaan varmuuden yksityiskohtiin.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan Auvisen mukaan kaupunginvaltuutetuilla on ollut mahdollisuus tehdä päätös hankkeesta täysin riittävin tiedoin, sillä asiakirjoja on käyty seminaareissa läpi "rivi riviltä ja sana sanalta". Osa valtuutetuista ei päässyt kaikkiin seminaareihin, ja salassapitosopimusten takia he eivät voineet kysyä asioista ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
– Meillä on ollut monta seminaaria puolentoista vuoden aikana. Ihan varmasti kaikilla on ollut pääsy tietoihin, joita valmistelijoillakin on ollut käytössä, Auvinen sanoo.
Mistä kaikista asioista Mänttä-Vilppula on sopimusoikeudellisesti ottanut vastuun?
Norroksen mukaan kunnan yhteydessä on vähemmän perustetta sulkutilijärjestelylle, sillä kyseessä on maksukykyinen julkisyhteisö. Jos kysymyksessä olisi yksityinen toimija, se voisi mennä konkurssiin milloin vain ja piilottaa varojaan.
– Sulkutilijärjestelyn hyöty on tietää, että velallinen ei itse voi hävitä tai jemmata rahojansa, Norros sanoo.
Tätä hyötyä ei kunnan kohdalla ole, sillä kunta ei voi kadota ja kunnalla on varallisuutta, josta maksuja voidaan suorittaa.
Norros sanoo, että sulkutilijärjestely parantaa velkojan asemaa myös niin, että summan voi saada perityksi jo riittävästi perustellun hakemuksen kautta eikä ainoaksi perintäkeinoksi jää oikeuteen tai välimiesmenettelyyn meneminen.
– Tämä tavoite, jota voidaan pitää sinänsä ihan asiallisena, on riippumaton siitä, miten luotettava velallisen maksukyky on. Toki mitä epävarmempi maksukyky on, sitä suuremman hyödyn tuosta järjestelystä saa, kun ei tarvitse pelätä maksukyvyn heikkenemistä mahdollisen oikeudenkäynnin aikana.
Kuoppamäen mukaan yksi kysymys juridisesti on, mistä kaikista asioista Mänttä-Vilppula on sopimusoikeudellisesti ottanut vastuun. Hän sanoo, että sopimuksen julkisen osan mukaan kaupunki lupaa edistää hanketta esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa ja kaavoituksessa, mutta salatussa osakassopimuksessa voi olla lisäehtoja.
– Jos lisäehtoja ei ole, herää kysymys, miksi sitä ei ole annettu luettavaksi?
Häntä ihmetyttää lainasopimuksesta myös se, mitä ovat tilanteet, joita vakuutena käyttäminen voisi konkreettisesti koskea.