Professori kertoo karun totuuden sotesta: "Kansalaisilla ei ole tehokkaita keinoja saada hoitoa säädetyssä ajassa"

Näin rikosoikeuden professori Matti Tolvanen toteaa MTV Uutisille kuullessaan, kuinka pitkiä leikkausjonot tällä hetkellä oikein ovat ja mitkä ovat potilaan oikeudet laittomassa tilanteessa.

Tolvanen pitää myös valvontaviranomaisia hampaattomina. Tilanne on professorin mukaan ylipäätänsä ongelmallinen.

– On todella hyvä kysymys, miksi lakeja säädetään, jos ennakoitavissa on, ettei niitä voida rahan puutteessa kuitenkaan panna toimeen.

Hoitotakuun surkeaa tilannetta käsiteltiin MTV:n sote-studiossa ja haastattelun voi katsoa artikkelin alussa olevalta videolta.

Oikeuskeinoja on olemassa vain vähän ja nekään eivät toimi hyvin, kertoo professori.

– Kansalainen voi kannella aluehallintovirastoon, jolla saattaisi olla käytettävissä uhkasakko aluehallinnon velvoittamiseksi noudattamaan lakia. Tämäkin koskisi hoidon takaamista yleisellä tasolla, ei tietyn kansalaisen hoitoa.  

Lue lisää: Pitäisikö laittomassa potilasjonossa olevien haastaa hyvinvointialueet oikeuteen? – HUS-johtaja: "Voisi tuoda jopa muutosta"

Hallinto-oikeuteen ei voi valittaa, kertoo Tolvanen, koska määräajan ylittämisestä tai ylipäätään hoitoon pääsystä ei tehdä hallintopäätöstä.

– Viranomaisen passiivisuuteen on siten lähes mahdotonta reagoida tehokkaasti yksilötasolla.

Kyseeseen voisi tulla hallintoriita hallinto-oikeudessa, jossa kansalainen vaatisi hallinto-oikeutta vahvistamaan sen, että kansalaisella on oikeus lainmukaiseen palveluun. 

– Sekin on oikeastaan turhaa, koska jo laki säätää määräajat. Hallinto-oikeuden päätös ei hoitoa takaisi, vaikka hallintoriita-asia tutkittaisiin ja kansalaisen katsottaisiin jääneen vaille palvelua, joka hänelle lain mukaan kuuluu. 

"Vastuussa on viime kädessä valtio, mutta valtiota ei voi oikeuteen haastaa"

Teoriassa olisi mahdollista hakea vahingonkorvausta käräjäoikeudesta, jos hoidon viivästymisestä on aiheutunut vahinkoa. 

– Vahingon toteen näyttäminen on kuitenkin korkean kynnyksen takana ja oikeudenkäynti kestäisi pahimmillaan useita vuosia.

Hoidon hakeminen oikeuden kautta on Tolvasen mielestä ongelmallista myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. 

– Jos joku saisi oikeuden päätöksellä hoitoa, se kai olisi pois jonkun toisen hoidosta, kun lääkärien tai hoitajien määrä ei oikeuden päätöksellä lisäänny. Jos ei ole lääkäreitä, ei saa hoitoa, vaikka oikeus kuinka velvoittaisi hoitamaan. 

– Vastuussa on viime kädessä valtio rahoittajana, mutta valtiota ei voi oikeuteen haastaa siitä, että budjetti on niukka.

"Hampaaton valvontaviranomainen"

– Puuttuvat keinot puuttua viranomaisen passiivisuuteen on ongelma, ilman muuta. Ongelma ei ole uusi, se oli olemassa jo silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuolto oli kuntien vastuulla. Aluehallintovirastot ovat olleet jokseenkin hampaattomia, toimenpiteet ovat jääneet yleensä toistuvien kehotusten asteelle. 

– On todella hyvä kysymys, miksi lakeja säädetään, jos ennakoitavissa on, ettei niitä voida rahan puutteessa kuitenkaan panna toimeen. Sellainen tilanne voi pitkän päälle olla omiaan heikentämään ihmisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen. Siitä pitäisi poliitikkojen olla todella huolissaan.

Lue myös: Sote-valiokunta haluaa perua hoitotakuun tiukennuksen – kiireetön hoito saisi venyä kahteen viikkoon