Donald Trump on muuttanut vuosien aikana näkemystään Vladimir Putinista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tulevaan tapaamiseen Alaskassa ei kannata kohdistaa liikaa odotuksia, vaan odotettavissa on todennäköisesti enemmän julkinen näytelmä kahden johtajan välillä.
Näin arvioi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Hän perusteli tätä sillä, että kyseessä on Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälinen neuvottelu. Jos tapaamisessa haettaisiin todellista rauhaa, paikalla olisi huomattavasti suurempi joukko ja tapaamisen yksityiskohdista olisi tarjolla enemmän tietoja.
– Fakta on, että muiden osapuolten yli ei voi neuvotella. Jos kaikki osapuolet eivät ole mukana, niin eihän neuvottelutulos voi olla kovin vedenpitävä. Toki sitä voidaan käyttää painostuskeinona, Heiskanen sanoi lauantaina STT:lle.
Myös erittäin nopea aikataulu tapaamisen sopimisessa puhuu sen puolesta, että tapaamisella ei ole selkeää agendaa ja tavoitetta.
– Toisaalta, koska ollaan pattitilanteessa, mikä tahansa nykäisy eteenpäin olisi tietysti positiivinen asia, Heiskanen linjasi.
Hänen mukaansa muutenkin on vaikea arvioida, mikä merkitys tapaamisella on ja mitä siellä keskustellaan. Trumpin toiminta on yleisestikin ollut hyvin tempoilevaa.
– Trumpin ja Putinin suhde on jatkunut hyvin pitkään, myös Trumpin edellisellä kaudella. Hän oli aiemmin vahvasti Putinin toiminnan takana, ja nyt hän on useampia kertoja ilmaissut pettymystään ja turhautumistaan, ettei edistystä ole tapahtunut.
Poikkeuksellista käytöstä
Heiskasen mukaan Trumpin viimeaikaiset lausunnot yhdysvaltalaismedioille ovat olleet maltillisempia kuin tämän lausunnot yleensä.
Kun vielä vaalien alla Trump sanoi ratkaisevansa Ukrainan tilanteen 24 tunnissa, nyt hän on sanonut, ettei aseta mitään odotuksia, koska on pettynyt tilanteen suhteen monta kertaa aikaisemmin.
– Trump ei yleensä epäonnistumisistaan ole kovin paljon puhunut julkisuudessa. Tämä on oikeastaan harvinainen poikkeus ja myöntö, että hän on ikään kuin tullut vedätetyksi aiemmin ja asiat eivät kulje siihen suuntaan, mihin hän haluaa, Heiskanen sanoi.
– Yleensä hänen julkiset lausuntonsa omista kyvyistään ovat huomattavasti itsevarmempia.
Trump on hänen mukaansa myös tullut jonkin verran vastaan Venäjän reunaehdoissa.
Esimerkiksi alun perin ajatuksena oli, että myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi ollut mukana tapaamisessa. Putin ei taipunut tähän, joten Trump oli valmis kahdenkeskiseen tapaamiseen.
Trumpin toiminnasta ei välity selkeää punaista lankaa, Heiskanen sanoi. Sekin tekee vaikeaksi arvioida, mitkä lopulta ovat hänen todelliset tavoitteensa.
Myös Yhdysvaltain sisäpolitiikka vaikuttaa Trumpin toimintaan.
Maassa järjestetään ensi vuonna kongressin välivaalit. Usein presidentin puolue on hävinnyt vaalit. Tällä hetkellä republikaaneilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
– Nykyinen kongressi toimii lähinnä kumileimasimena Trumpin aloitteille. Jos valta vaihtuu, tilanne ei ole yhtä helppo, Heiskanen kertoi.
Tapaaminen Putinin kanssa voisi viedä huomiota myös Trumpille epämieluisalta kohulta.
– Trump rypee nyt Epstein-skandaalissa, joka ei ota laantuakseen. Joka päivä ja hetki hetkeltä tulee lisätietoja. Tilanne on ongelmallinen sen takia, että nimenomaan Trumpin vankin kannattajakunta vaatii vastauksia, Heiskanen sanoi.