Presidenttiehdokkaat Vanhanen ja Haavisto huolissaan Venäjästä: "Kaoottiset jaksot vaikuttavat myös meihin"

Vanhanen ja Haavisto osallistuivat Porin SuomiAreenassa Venäjää käsitelleeseen keskustelutilaisuuteen.

– Isot kehitystrendit Venäjän taloudessa, infrastruktuurin rappeutumisessa ja väestökehityksessä ovat viemässä Venäjän tulevaisuutta taloudellisesti ja sitä kautta sosiaalisesti heikompaan suuntaan, Vanhanen sanoi.

– Suuri kysymys on, koska se mahdollinen sosiaalinen tyytymättömyys kasvaa sellaiseksi, että siitä syntyy myös sisäinen poliittinen voima, Vanhanen jatkoi.

Haavistoa huolestuttaa ennen muuta Venäjän demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilanne. Hänen mukaansa esimerkiksi presidentti Vladimir Putinin seuraajavalinta voi sysätä maan epävakaaseen tilanteeseen, kun demokraattinen järjestelmä ei toimi.

– Jos maan johtajavalintoihin liittyy suuri turbulenssi ja on odotettavissa epäselviä ja ehkä kaoottisia jaksoja, totta kai se vaikuttaa myös meihin, Haavisto sanoi Porissa.

Venäjän elämänlanka

Vanhasen mukaan Venäjän muualla – ennen muuta Ukrainassa ja Syyriassa – kokemat jännitteet heijastuvat väistämättä Itämerelle, joka on Venäjälle "elämänlanka".

Itämeren merkitys tulisi Vanhasen mukaan muistaa myös suomalaisessa Nato-keskustelussa.

– Kaikkien Euroopassa elävien kannalta hyväksi olisi, että Itämeren suurstrategista asetelmaa ja vakautta ei väkisin lähdettäisi häiritsemään. Yritetään pitää se ennallaan, Vanhanen sanoi.

Vanhasen mukaan ensi syyskuusta on tulossa jännitteinen kuukausi Itämeren piirissä, kun Venäjä järjestää suuren Zapad-sotaharjoituksen ja Ruotsi pitää samaan aikaan suuren Aurora-harjoituksen.

– Luulen, että tulemme näkemään värikkäitä lööppejä syyskuun aikana.

Uhkana varustelukierre

Haavisto pahoittelee sitä, että aikoinaan hyvin käynnistynyt Itämeren alueen ympäristöyhteistyö on kärsinyt Venäjän ja muiden maiden jännitteisten välien takia.

Häntä huolettaa myös Itämeren alueella käynnistynyt varustelukierre, kun Venäjä tuo pidemmän kantomatkan ohjuksia Kaliningradin alueelle ja Nato on lisännyt läsnäoloaan Baltiassa.

– Varustelukierteet eivät helposti pysähdy vaan molemmat puolet lisäävät omaa panostustaan, Haavisto varoitti.

Haaviston mukaan on hyvä, että Suomi on pyrkinyt ehkäisemään konfliktitilanteita Itämerellä muun muassa painottamalla lentokoneiden transponderien eli tunnistuslaitteiden käyttöä. Pelkkä tekninen yhteistyö ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä.

– Teknisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös aitoa poliittista yhteistyötä. Se pitää nyt jollain tavalla järjestää Naton ja Venäjän välillä, Haavisto painotti.