Mitkä ovat Niinistön tulevan kauden haasteet? "Suomi joutuu reagoimaan Euroopan turvallisuustilanteeseen"

Venäjästä on tullut ennustettava ja Yhdysvalloista arvaamaton. Euroopan Unionissa on havahduttava tulevaisuuden haasteisiin, joihin myös Suomen on väistämättä reagoitava.

Erkki Tuomioja arvelee, että Sauli Niinistö sai vahvan mandaatin viikonloppuna käydyissä presidentinvaaleissa, sillä kansa on ollut tyytyväinen hänen tapaansa johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Matti Pesu kommentoi, että aikaisemmalla kaudellaan Sauli Niinistö loi tietyntyyppistä ulkopoliittista linjaa, josta nyt jatketaan eteenpäin.

– Maailma on jossain määrin arvaamattomassa tilassa. Ilmastonmuutos ja muut kestämätön kehitys tulevat aiheuttamaan turvallisuushaasteita. Lisäksi on tapahtunut käänteinen kehitys, jossa Venäjän toimet ovat ennustettavia, mutta Yhdysvallat on arvaamaton, Tuomioja luonnehtii turvallisuuspolitiikan kehitystä.

Euroopan turvallisuusuhkien juurisyihin on paneuduttava

Matti Pesu korostaa, että Euroopan turvallisuustilanteella tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuuden turvallisuuspolitiikassa.

– Euroopan turvallisuustilanteessa on samat juurisyyt ja ongelmat, joihin myös Suomi joutuu reagoimaan, Pesu arvioi.

Pesun mukaan Euroopan turvallisuusuhkien juurisyyt liittyvät Venäjän ja Länsi-Euroopan toimijoiden väliseen kitkaan Euroopan turvallisuuden pelisäännöistä. Omat mutkansa EU:n tulevaisuuteen tuo Britannian ero unionista, joka pakottaa Euroopan maat pohtimaan turvallisuussuhdettaan Britanniaan tulevaisuudessa.

– Elättelen toivoa siitä, että britit voisivat vielä päättää toisin, mutta en laske sen varaan. Brexitillä on kuitenkin ollut paradoksaalisesti sellainen vaikutus, että Euroopan puolella se on keskittänyt huomion siiten, että enää ei voi ajelehtia. Euroopan Unioni on ryhdistäytynyt monessa asiassa, Tuomioja summaa.

Pesu ei kuitenkaan usko, että Britannian EU-ero saattaisi peruuntua.

– Tämä vaatisi vakaampaa sisäpoliittista tilannetta ja merkittävän, poliittisen voiman nousua. Tällä hetkellä Britannian sisäpolitiikka ei ole sellaisella tolalla, pidän sitä epätodennäköisenä.

Myös toinen pakolaisaalto tai finanssikriisi ovat mahdollisia

Vaikka Euroopan Unioni loi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kauaskantoisen ohjelman tulevien kriisien välttämiseksi, Tuomiojan mukaan tulevia talouskriisejä saatetaan nähdä.

– Ohjelmasta on toteutettu vain pieni osa ja kriisitietoisuus on hävinnyt. Meillä on epävarmuustekijöitä.

Talouskriisin lisäksi myös toinen pakolaisaalto on Euroopassa mahdollinen.

– Aavikoituminen etenee ja se pakottaa ihmisiä liikkeelle etsimään parempia elinolosuhteita, tähän on varauduttava. Euroopassa on tietoisuus ja ymmärrys siitä, että Afrikan kanssa pitää toimia yhdessä, mutta se ei ole vielä tuottanut tuloksia, Tuomioja pohtii.

"Euroopan unionista tuskin tulee liittovaltiota"

Erkki Tuomioja tyrmää ajatuksen siitä, että Euroopan unionista tulee tulevaisuudessa liittovaltio.

– Liittovaltio on olkiukko, sillä liittovaltiota Euroopan unionista ei ole tulossa. Sen sijaan voidaan nähdä ja on syytäkin nähdä syvenevää eurooppalaista yhteistyötä niissä asioissa, joissa tarvitaan ja jotka voidaan ratkaista vain ylikansallisella yhteistyöllä. Edetään askel askeleelta ja kriisinhallinnan, turvallisuuden ja puolustuksen yhteistyössä näin tapahtuu.

Tuomioja vielä arvioi, että joissain asioissa EU:n olisi syytä vähentää puuttumista kansallisen päätäntävallan asioihin ja kunnioittaa läheisyysperiaatetta.

Venäjä saattaa etsiä ratkaisua talousvaikeuksiin Euroopasta

Venäjällä käydään maaliskuussa presidentinvaalit, jonka tulosta molemmat pitävät jopa odotettavampana kuin Suomen vastikään käytyjä vaaleja. Pesu kuitenkin arvioi, että väistämättä Venäjälläkin ollaan valmistautumassa Putinin jälkeiseen aikaan.

– Venäjän oppositiolla on taas vaihteeksi kasvot ja ehkä se osoittaa, että nykyinen valta ei välttämättä ole ikuinen. Vaalitulos näissä vaaleissa on varmaan selvä, mutta nähtäväksi jää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jollain aikajänteellä Venäjäkin varautuu Putinin jälkeiseen aikaan, mutta mitä se tarkoittaa ulkopoliittisesti, se on hyvä kysymys, Pesu pohtii.

Tuomiojan mukaan Venäjän oppositio tulee esiintymään maaliskuussa käytävissä vaaleissa.

– On hyvä ja terve asia, että oppositiota ei ole peloteltu hiljaiseksi. Venäjä ei ole totaalinen diktatuuri, mutta se on autoritaarinen valtio, jossa oppositiota pidetään otteessa eikä se pääse uhkaamaan valtaa, mutta demokratiasta halutaan pitää kiinni, Tuomioja arvioi.

Tuomiojan mukaan on esitetty spekulaatioita siitä, että Venäjä etsisi ulospääsyä tämänhetkisestä, umpikujaksi luonnehditusta tilasta.

– Venäjän talous yskii, ei yksin pakotteiden vuoksi, vaan siksi, että Venäjä ei ole avautunut modernisaatiolle, joka sen kehitykselle on tärkeää. Jos Venäjä etsii ratkaisua tilanteeseen, silloin Eurooppa ja nimenomaan Saksa voisi toimia, Tuomioja pohtii yhteistyötä.