Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Presidentti Svinhufvudin pojanpojanpoika: Itsenäisyysjulistusta valmisteltiin salassa – hetki ei ollut sattumaa

2:09P.E. Svinhufvudin pojanpojan poika oli julistamassa itsenäisyyttä seuraavalle sadalle vuodelle
Julkaistu 04.12.2017 20:20
Toimittajan kuva

Raija Kantomaa

raija.kantomaa@mtv.fi

RaijaKantomaa

Presidentti P.E. Svinhufvudin pojanpojanpoika Eino Svinhufvud paljastaa MTV Uutisten haastattelussa, että Suomen itsenäisyyden julistuksessa kyse ei ollut sattumalta valitusta hetkestä, eivätkä senaattiin valikoituneet henkilöt olleet siinä vahingossa. 

– Tässä vahvistui se, mistä aiemmin oli hajanaisempaa tietoa. Ei ollut todellakaan sattumaa, että nämä tietyt henkilöt sitten pyrkivät tähän tehtävään, toteaa Eino Svinhufvud.

Valtioneuvostossa kokoontuivat tänään itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat. He istuivat samassa salissa esi-isiensä kanssa. Tilaisuus päättyi Suomen Eläköön, eläköön, eläköön -huutoihin.

Mahdollisuus tunnistettiin

P.E. Svinhufvud oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937.

– Tälle ryhmälle oli vahvasti herännyt tahto ensimmäisen ja toisen sortokauden jälkeen, että Venäjästä pitää päästä eroon – tavalla tai toisella. Näihin piireihin oli ajautunut voimakastahoisia ihmisiä, jotka olivat valmiita menemään askelen pidemmälle, sanoo Svinhufvud.

Itsenäisyysjulistus ja allekirjoitukset 6.12.1917 (4.12.2017)
Kuvassa P.E. Svinhufvudin johtaman itsenäisyyssenaatin 4. joulukuuta 1917 Suomen kansalle osoittama itsenäisyysjulistus. Valtioneuvosto kokoontui tänään juhlaistuntoon itsenäisyysjulistuksen satavuotispäivänä pääministeri Juha Sipilän johdolla Helsingin Smolnassa.Lehtikuva

Svinhufvud korostaa, että tämä ryhmä tunnisti hetken, milloin itsenäistyminen oli mahdollista.

– He olivat varmaan vakuuttuneita siitä, että milloin tämä aikaikkuna menee myös kiinni. Se oli Suomelle hyväksi, että nämä henkilöt löysivät toisensa. Puolet senaatista oli tuntenut toisensa pitkään ja he olivat myös Helsingin suomalaisen klubin jäseniä, lisää Svinhufvud.

Svinhufvud ei osaa kuitenkaan sanoa, kuinka pitkään senaattorit olivat valmistelleet itsenäisyysjulistusta.

Uusi julistus syntyi nopeasti

Tänään valtioneuvostossa kuultiin myös nuorten uusi itsenäisyysjulistus seuraavalle sadalle vuodelle.

Nuorten itsenäisyysjulistusta ei valmisteltu pitkään vaan se syntyi pakollisena tehtävänä Suomen historian tunnilla.

– Tuottavuusloikan ansioista neljän pojan ryhmä kirjoitti voittajajulistuksen kolmessa tunnissa ja välissä lukiolaiset ehtivät käydä jopa syömässä, kertoo ylpeä lehtori Antti Kemppinen Kuopion Lyseon lukiosta.

ItsenäisyysjulistusKuopion Lyseon lukion Santeri Leinonen (vas.), Olli Kaksonen, Antti Rossinen ja Rasmus Keränen (oik.) 100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun palkintojenjaossa eduskunnan kirjastossa Helsingissä 15. marraskuuta 2017. Suomen parhaaksi uudeksi itsenäisyysjulistukseksi on valittu Kuopion Lyseon lukion neljän oppilaan tekemä Suomalaiset! -teksti. Raadin puheenjohtaja, rouva Jenni Haukio.Lehtikuva​​​​​​​

Uusi itsenäisyysjulistus suljetaan Savon murteelle käännettynä myös Kuopion kaupungin tänä vuonna suljettavaan aikakapseliin.

Kohtalon oikusta voittajaryhmä kävi samaa koulua kuin Johannes Ludson, joka johti puhetta eduskunnan täysistunnossa,  jossa hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917. Lundson pääsi ylioppilaaksi jo vuonna 1888.

Lisää aiheesta:

"Sinulle tulee kyllä kuumat paikat!" – Sisäministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovelleen sata vuotta sitten salaliiton seurauksena ja vihakampanjan jälkeenHistorioitsija Keskisarja tyrmää puheet vuoden 1918 tabusta – ”Siitä kimittävät nykyään yleensä ihmiset, jotka eivät jaksa käydä kirjastossa”"Puna-armeijan hyökkäysaikeista tiedettiin, mutta tieto ei tavoittanut johtajia" – Näin Suomen tiedustelussa möhlittiinItsenäisyysjulistuksen antamisesta sata vuotta – valtioneuvosto pitää juhlaistunnonSuomi 100 vuotta sitten: Sankarin paluu veti Helsingin keskustaan kymmentuhatpäisen yleisönItsenäisyyspäivää voisi juhlia jo tänään – todellinen valta siirtyi Venäjältä Suomelle päivälleen 99 vuotta sitten
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 21:36
    Liikenneonnettomuudet

    Yksi henkilö menehtyi ulosajossa Virroilla

  • 21:16
    Poliisi

    Vantaalla vakava onnettomuus – 15-vuotias kuoli

  • 19:56
    Sote

    Keskusta ja SDP tylyttävät hallitusta sote-kriisin hoidosta: "Peli pitäisi viheltää poikki"

  • 18:27
    Liikenne

    Kaksi minibussia suistui tieltä Posiolla – 13 turistia kyydissä

  • 17:37
    Sodankylä

    Hälytys Lokan tekojärvelle osoittautui aiheettomaksi: Kyseessä kalastaja