Postin jakelu voi harventua kaupungeissa kolmipäiväiseksi – uusi postilaki määrä saada voimaan jo ensi kesänä

Liikenne- ja viestintäministeriön esitys lähti maanantaina lausuntokierrokselle. Uusi postilaki on määrä saada voimaan jo ensi kesänä. 

Jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa vain niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien ylläpitämää varhaisjakeluverkkoa. Viestintävirasto määrittäisi alueiden rajat vuosittain.  

Arvio on, että jaettavan määrä hupenee nykyään 10 prosentin vuosivauhtia, mistä on seurannut Postille kannattavuusongelmia. Yleispalvelukirjeitä jaetaan nykyään keskimäärin 40 kappaletta vuodessa kotitaloutta kohti. Näistä kolmannes on joulukortteja. 

Liikenneministeriön palveluosaston ylijohtaja Olli-Pekka Rantalan mukaan tarkoitus on sopeuttaa postilainsäädäntöä muuttuneeseen tilanteeseen ja jaettavan postin vähentymiseen.  

– Voimassa oleva laki lähtee siitä, että viitenä päivänä jaellaan. Lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että jos kirjeitä ei ole paljon, niin taajama-alueilla postin voisi jakaa harvemmin kuin viitenä päivänä. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää sellaista jakelua, jos ei ole jaettavaa, Rantala sanoo. 

Sanoma- ja aikakauslehdet eivät ole yleispalveluvelvoitteen piirissä, mutta nekin saavuttaisivat näin tilaajansa vähintään viitenä päivänä viikossa, sekä maalla että taajamissa.  

– Tavoite on, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus saada vähintään viitenä päivänä jakelua, Rantala sanoi. 

Sanomalehtien liiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg oli tyytyväinen esitykseen, että viisipäiväinen postinjakelu säilyy maaseudulla.  

– Päivittäin ilmestyville sanomalehdille on erittäin tärkeää, että ne menevät tilaajille päivittäin, Holmberg tiivisti. 

Esityksessä Posti velvoitettaisiin kilpailuttamaan kirjeiden jakelu haja-asutusalueilla. Myös Sanomalehtien liitto on esittänyt, että sanomalehtien jakelun voisivat maaseudulla hoitaa paikalliset yrittäjät tai esimerkiksi osuuskunnat. 

Historiallinen ratkaisu tai outo yhdistelmä 

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela oudoksui kirjepostin kytkemistä sanomalehtien jakelujärjestelmiin. 

– Vaikuttaa perin oudolta lainsäädännöltä, jos yleispalvelun alainen palvelu eli yksityisen kirjepostin jakelu riippuu siitä, jaetaanko alueella kaupallisesti sanomalehti erikseen vai ei. 

Kaupalliset toimijat voivat aloittaa ja lopettaa sanomalehtijakelun vapaasti, Taimela huomautti. 

– Ymmärrän mitä ministeri Anne Berner (kesk.) on hakenut tällä takaa, mutta on täysin nurinkurista sotkea yleispalveluvelvoite asioihin, jotka eivät siihen kuulu. Kansalaisten yhdenvertaisista palveluista poikkeamisen pohjana ei voi olla yksityisten yritysten toiminta, Taimela sanoi.  

Keskustan edustaja Markku Rossi oli taas tyytyväinen. Hänestä kyseessä on historiallinen ratkaisu, joka varmistaa postipalveluiden saatavuuden myös maaseudulla. 

– Muutokset mahdollistavat Postin kattavan toiminnan jatkumisen koko maassa ilman veronmaksajien tukea, Rossi sanoi.