Kirjepostin jakelu harvenee kautta maan

Postimerkillistä kirjepostia jaetaan vastaisuudessa vain kolmesti viikossa, jos uusi postilakiesitys hyväksytään eduskunnassa. Uusi lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun sekä postinsaajien osoiterekisteritietojen luovuttamiseen yksityisille postiyrityksille. Harvennetun postimerkillisen kirjepostin jakelun ei odoteta vähentävän Postin työvoimaa.

Nykyisen lain mukaan kirjeitä tulee jakaa viitenä päivänä viikossa. Uusi laki vaikuttaisi vain kansalaisten lähettämiin postimerkillisiin kirjeisiin ja kortteihin. Esimerkiksi yrityskirjeet ja laskut kuljetetaan jo nyt erillisillä kaupallisilla sopimuksilla.

Lakimuutoksen taustalla on Postin postipalveluista vastaavan johtaja Yrjö Eskolan mukaan tarve mukautua nykyaikaan, kun tavallinen kirjeposti on siirtynyt entistä enemmän verkkoon. Kansalaisten lähettämän kirjepostin määrä on vähentynyt yli kaksi kolmasosaa kymmenessä vuodessa.

– Näiden postimerkillisten kirjeiden osuus kaikesta jaetusta postista on vain muutaman prosentin luokkaa, joten vaikutukset postinsaajille tulevat olemaan hyvin pieniä, Eskola sanoo.

Uuden postilain ja postimerkillisten kirjeiden harvennettujen jakelupäivien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Postialan työntekijät eivät ole yllättyneet uudesta lakiehdotuksesta, sanoo Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

– Tietysti olisimme toivoneet, että jakelupäiviä ei olisi vähennetty. Toisaalta kolmeen jakelupäivään on jo siirrytty muualla Euroopassa, niin tämä oli odotettua, Nieminen sanoo.

Posti on jakanut Niemisen mukaan kirjeitä jo nyt niin, että jakelumäärää on kevennetty kahtena päivänä viikosta. Muutokset eivät tule olemaan siksi suuria.

Osa sanomalehtien jakelusta kilpailutetaan valtion tuella

Vaikka harvennettu jakeluvelvoite koskee vain postimerkillisiä kirjeitä, postilaki vaikuttaa myös sanomalehtien jakamiseen. Posti jakaisi haja-asutusalueille päiväpostin mukana kulkevat sanomalehdet vain kolmena päivänä viikossa. Muiden kahden päivän sanomalehtijakelu tullaan kilpailuttamaan.

Valtio osallistuu jakelutuella sanomalehtiyhtiöiden jakelukustannusten rahoittamiseen haja-asutusalueilla. Tukea maksetaan ensi vuoden budjetista noin 15 miljoonan euron verran. Jos paikkakunnalla ei löydetä sopivaa sanomalehtien jakajaa kilpailutuksesta huolimatta, postille osoitetaan jakamisvelvoite kaikille viidelle viikonpäivälle.

Posti jakaa sanomalehdet kaupunkien ja taajama-alueiden varhaisjakelualueilla edelleen seitsemänä aamuna viikossa.

Jakelu ei muutu merkittävästi kaupungeissa

Eri jakelualueet saavat päättää itse, minä päivinä Posti jakaa kirjepostia ja sanomalehtiä. Näistä ilmoitetaan Eskolan mukaan kuluttajille hyvissä ajoin.

Jakelun muutokset näkyvät eri alueilla eri tavoin. PAU:n Nieminen arvioi, että kaupungeissa tullaan siirtymään yhä enemmän vuoropäivämalliin, joka on käytössä jo nyt Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Tässä mallissa saman kaupungin tai taajaman eri alueille on annettu erilliset jakelupäivät.

– Silloin sama postinjakaja voi siirtyä luontevasti eri alueiden välillä, eikä tule tyhjiä välipäiviä, Nieminen sanoo.

Postin Eskola muistuttaa, että vuoropäivämallia käytetään lähinnä kaupungeissa ja taajamissa, eikä sitä ole suunnitteilla tällä hetkellä esimerkiksi haja-asutusalueille.

Työntekijöitä voidaan joutua karsimaan syrjäseuduilla

Kolmipäiväiseen jakelumalliin siirtyminen tuo uuden lakiesityksen mukaan korkeintaan 30 miljoonan euron säästöt. Samalla jakelutyöntekijöistä tullaan vähentämään noin 600–900 henkilötyövuoden verran.

Sekä Postin Eskola että PAUn Nieminen arvioivat, että uuteen malliin siirtyminen ei johda merkittäviin työvoiman vähennyksiin suurissa kaupungeissa ja taajamissa. Koska näillä alueilla voidaan käyttää vuoropäivämallia, aiemmin osa-aikatöissä olleet Postin työntekijät voivat siirtyä täysipäiväisiksi työntekijöiksi.

– Joitakin työsuhteita on päätetty vuoropäivämalliin siirtyessä, mutta niitä on tehty vapaaehtoisesti, Nieminen sanoo.

Työntekijöiden kohtalo on epäselvempi haja-asutusalueilla. Tilanne tulee riippumaan Eskolan mukaan paljon siitä, kuka voittaa sanomalehtien jakelukilpailutuksen kahdelta puuttuvalta viikonpäivältä. Jos posti voittaa sanomalehtien jakeluoikeuden, työtä on tarjolla viitenä päivänä viikossa.

– Jos voittaja on jokin muu jakeluyritys, se näkyy meidän työvoimamme tarpeessa näillä alueilla, Eskola sanoo.

Osoiterekisterin luovutuksessa voi piillä turvallisuusriskiSuomessa toimii tällä hetkellä 17 posti- ja jakeluyritystä. Nykyisen postilain mukaan Postin on luovutettava näille yrityksille ylläpitämänsä osoiterekisteri, jos ne pyytävät sitä. Rekisteriin kuuluu henkilön kotiosoitteen lisäksi esimerkiksi henkilötunnus sekä muita yksityiselämään liittyviä tietoja.

Yrityksille voidaan antaa myös postilaatikkojen tarkat sijaintikoordinaatit kohtuullista maksua vastaan.

Tietojen luovutuksella yrityksille varmistetaan liikenne- ja viestintäministeriön kuluttajapalveluyksikön johtaja Sini Wirénin mukaan muun muassa postin virheetön jakaminen.

Osoiterekisterin ja koordinaattien luovuttamiseen voi Postin Eskolan mukaan liittyä turvallisuusriski. Periaatteessa kuka vaan voi perustaa postialan yrityksen, ja pyytää sen jälkeen osoitetietoja.

–  Niistä rekistereistä voi saada hyvinkin yksityiskohtaista ja yhteiskunnalle kriittistä dataa luettavaksi, joten tässä pitää toimia erittäin tarkasti, Eskola sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön Wirénin mukaan mahdollinen turvallisuusongelma on otettu huomioon. Uuteen postilakiesitykseen on lisätty pykälä, jonka mukaan Posti voi kieltäytyä tietojen luovuttamisesta, jos ne voivat vaarantaa kansallista tietosuojaa, kansallista turvallisuutta tai maanpuolustusta.