Pomopula uhkaa rakennusalaa – rakennusmestareita haalitaan naapurin työmailta

Kriittisin tilanne on työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan Varsinais-Suomessa, missä rakennusalan työnjohtajia ei ehkä riitä enää kaikille työmaille.

– Yrityksissä on kova kilpailu siitä, mistä saadaan osaavaa työvoimaa, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Paikoin tilanne on jo niin hurja, että yritykset haalivat rakennusmestareita toisilta työmailta. 

– Siinä mielessä ongelmia on ehkä ennen kaikkea pk-kentässä. 

– Jos mestari yhtäkkiä häviää, niin kyllä siinä on miettimistä, että mitä projektille tehdään, toteaa Pakarinen.

Rakennusbuumin lisäksi tekijöitä ei löydy siksi, että ammattilaisia ei ole koulutettu tarpeeksi.

– Meillä ajettiin yli sata vuotta toiminut rakennusmestarikoulutus alas 90-luvun laman jälkimainingeissa, harmittelee Pakarinen.

Konkarit katoavat eläkkeelle

– Eläköitymisen myötä myös rakennusalalta on lähtenyt väkeä pois. Kun yksi sukupolvi on käytännössä jäänyt kouluttamatta, niin emme saa näihin tehtäviin riittävästi työvoimaa.

Rakennusmestareiden lisäksi myös rakennussunnittelijoille on nyt töitä melkein enemmän kuin on tekijöitä.

– Kyllä kaikki osaavat suunnittelijat ovat tällä hetkellä töissä, sanoo Sweco Rakennetekniikan kehitysjohtaja Juha Valjus.

Swecossa työvoimapulaa on onnistuttu torjumaan siten, että eläkeikään ehtineitä rakennussuunnittelijoita on houkuteltu pidentämään työuria. Tarjolla on sekä lyhempää työaikaa että työtehtävien järjestelyä.

– Eläkeikäisillä on yleensä noin 40 vuotta hyvää suunnittelukokemusta eikä sitä missään nimessä haluta päästää pois ilman, että sitä jaetaan nuoremmille, kertoo Juha Valjus.

Kokemusten perusteella työuran pidentäminen myös kiinnostaa.

– Meillä on on todella moni työntekijä jatkanut pitkälle peruseläkeiän yli ja tulee varmasti jatkamaan vieläkin, sanoo Valjus.

Merituuli lisää suunnittelun haasteita

Valjus seuraa työkseen muun muassa Helsingin Länsisataman terminaalin laajennusta. Käytännössä hän tarkastaa työmaan rakennesuunnitelmat. Meri velloo vieressä ja kohde on normaalia haastavampi.

– Kosteutta on ilmassa paljon. Kun tuulee, niin vettä on ilmassa ja se liikkuu myös vaakasuoraan, eli aiheuttaa haasteita rakenteiden kestävyydelle.

Suunnittelu jatkuu työmaalla aina siihen asti, kun terminaali on valmis.

– Mietitään ja säädetään esimerkiksi viimeisiä räystäsdetaljeja. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, että vesi ei pääse rakenteisiin.

Rakennusalan vetovoima toipunut 90-luvun lamasta

– Aika moni suunnittelija vaihtoi 90-luvun laman jälkeen kokonaan alaa eikä ole tullut takaisin, kertoo Valjus.

Eikä rakennusalan koulutuskaan kovimman teknologiahuuman aikana juuri vetänyt. Nyt rakennusmestareiden ja suunnitteluinsinöörien koulutusta on lisätty.

– Yliopistoissakin rakennusalan koulutus on taas melko suosittua eli se ei ole enää se paikka minne mennään, jos muualle ei päästä.

Kestää kuintekin useamman vuoden, ennen kuin nyt opintojaan lopettelevat korvaavat eläkeiän kynnyksellä olevat konkarit.

– Yleensä vaativan projektin vetää vanha työntekijä ja automaattisesti projektin kuluessa se osaaminen siirtyy nuoremmille työntekijöille.

– Kun on mukana parissa kolmessa vaativassa kohteessa, niin pääsee omaan vaativaan kohteeseen, toteaa Valjus.

Kun nykyinen kiivaan rakentamisen vaihe hellittää, alalla luotetaan, että töitä riittää ja koulutukselle on käyttöä myös korjausrakentamisessa.

– Pitää tuntea myös vanhat rakennukset, esimerkiksi 1920-luvulla rakennettu talo on erilainen kun 1970 -luvulla rakennettu talo, eli pitää ymmärtää mitä on korjaamassa, toteaa Valjus. 

Sihteereitä liikaa – raudoittajia liian vähän

Työvoimapula ei välttämättä tarkoita, etteikö alan ammattilaisia olisi myös kortistossa joko työttömänä tai lomautettuna.

Esimerkiksi betonirakentajia ja raudoittajia oli maaliskuun lopussa työttömänä tai lomautettuna yli tuhat silti heistä on paikoin myös pulaa.

Eniten pulaa on Varsinais-Suomessa, ja jonkin verran myös Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksissa. Keskimäärin heinä-joulukuussa on betonirakentajia ja raudoittajia haettu työvoimatoimiston kautta yli kahteen sataan työpaikkaan.

Katso alla olevasta grafiikasta, missä ammateissa on pulaa tai ylitarjontaa työvoimasta.