Eeva Lehtimäen kommentti: Hallitus yrittää siivota ilmastokiistat alta pois jo ennen budjettiriihtä – suostuuko vihreät laimeaan draamaan?

Ensi viikon budjettiriihen ympärille on rakennettu suurta poliittista draamaa siitä asti, kun vihreät hävisi kesäkuun kuntavaalit. Taisteluparin toinen osapuoli on tuttu kevään kehysriihen mittelöistä eli keskusta.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vaatinut, että syksyn budjettiriihessä on tehtävä loput ilmastopäätökset. Mittavaa listaa odottaa myös kenttäväki, joka kokoontuu etänä järjestettävään puoluekokoukseen 11.–12.8.

–Jos ilmastopäätöksiä ei tehdä nyt, niin sitten niitä ei kyllä ehditä enää tehdä tällä hallituskaudella, Ohisalo sanoi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa keskiviikkona.

Hallituksen on kaivettava noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä päästövähennyksiä, jotta hallitusohjelman mukainen hiilineutraalius olisi mahdollista 2035.  Myös vasemmistoliitto on korostanut, että ensi viikko on nimenomaan ilmastoriihi, ei työllisyysriihi, kuten keskusta sanoo.

Onko sopua vai ei?

Torstaina Säätytalon portailla nähtiin erikoinen episodi, kun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) julisti ennen koronaneuvotteluja, että syksyn tikittävästä aikapommista on jo käytännössä yhteisymmärrys hallituksessa.

Hieman myöhemmin valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tyrmäsi Harakan viestin yksiselitteisesti: hallitus ei ole päässyt vielä sopuun ilmastotoimista.

Lue myös: Onko hallituksessa sopu ilmastotoimista? Ei ole, sanoo Annika Saarikko – Timo Harakka hehkuttaa yhteisymmärrystä

MTV:n haastatteleman hallituslähteen mukaan tilanne ei ole tällä hetkellä niin huono kuin etukäteen on pelätty.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokoontuu vielä tänään. Se kertoo ehdotuksiaan viisikolle, joka rupeaa hakemaan sopua vaikeasta kokonaisuudesta perjantaista eteenpäin.

MTV Uutisten tietojen mukaan ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä olisi päässyt jo keskenään sopuun eli tarvittavat päästöleikkaukset olisivat kasassa. 

Hallituksessa ollaan toiveikkaita, että liikenteen kansallista päästökauppaa ei tarvitsisi ottaa käyttöön, eikä kiristää esimerkiksi polttoaineiden verotusta. 

Toimet ovat siis olemassa ja viisikon hommana on yrittää siivota suurimmat kiistat pois pöydältä ennen tiistaita. 

Teoriassa helppoa, käytännössä vaikeaa. Keskustalle vaikeita kohteita ovat esimerkiksi maatalouden energiaverotuksen poisto tai turvepeltojen raivausmaksu.

Viisikon pöydässä pääministeri Sanna Marinin (sd.) rooli on olla erotuomarina, jos ei haluta, että kevään kehysriihen kriisi toistuu.

Vihreillä on eniten pelissä, mutta keskusta ei taivu sopuun myöskään helposti. 

Näyttävää menoa Säätytalolla, jälleen kerran?

Muut hallituskumppanit odottavat vihreiden peliliikkeitä. Kriisiyttääkö puolue ilmastoratkaisut loppumetreille, jotta se voi poistua voittajana Säätytalolta? Nopea sopu ilman suurta draamaa ja hallituksen huojuntaspekulaatioita näyttäisi omien suuntaan laimealta.

Keskustan keväistä änkyröintiä ei kuitenkaan kannata apinoida, koska laihan taloussovun mukana koko hallitus oli hyvin lähellä kaatua.

Esimerkiksi vasemmistoliitossa hermot ovat kiristyneet vihreiden julkisuuspelin kanssa. Varapuheenjohtaja Jussi Saramo (vas.) twiittasi ärtyneenä pitävänsä outona, että vihreät valittavat kuukaudesta toiseen olevansa hallituksessa yksin pitämässä ilmastopolitiikkaa esillä. Ei pidä kuulemma paikkaansa.

Laihoja työllisyyseväitä

Viikonlopun aikana puheenjohtajaviisikon pöydällä on myös työllisyysvääntöä. Hallitus on sopinut tekevänsä hallituskauden loppuun mennessä päätökset työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Erityisesti keskusta vaatii, että pää saadaan auki jo ensi viikolla. Muut eivät pidä kiirettä vaikeiden rakenteellisten ratkaisujen kanssa.

Hallituslähteen mukaan tässä vaiheessa käteen voisi jäädä työttömyysturvan euroistaminen. Tämä tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä, vaan palkasta. Laiha saalis, mutta edes jotain.

Nopeammista toimista eli työvoimapulan helpottamisesta ja ulkomaisen työvoiman tarpeesta hallituspuolueet tuskin saavat isoa kiistaa aikaan.

Myös veronkorotuksia

Budjettiriihessä hallitus aikoo löytää myös keinot kiristää verotusta 100 – 150 miljoonan euron edestä. Ei tarvitse olla suuri ennustajaeukko, että RKP ja keskusta eivät innostu vasemmistopuolueiden halusta ottaa lähdevero käyttöön. Se toisi ay-liikkeen, ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingot verotettavaksi.

Ennen budjettiriihtä julkisuudessa on kiivailtu myös tieteen rahoituksen leikkauksista Veikkaus-tuottojen putoamisen vuoksi sekä poliisien määrärahoista. Nämä ratkennevat suhteellisen helposti.

Hallitus kaivaa rahat velkapussista.

Velkarahalla on hoidettu muitakin riitoja pois kuleksimasta.