Uusi hallitus on hädin tuskin aloittanut työnsä, kun tuoreet ministerit väittelevät esimerkiksi puuhakkuiden tarpeellisuudesta. Pöllöraatilaiset puivat tuoreiden ministerinimitysten lisäksi YLE:n julkaiseman kannatusmittauksen tuloksia.
Pöllöraatilaiset nostavat yleisenä havaintona, että valta on nyt suurilta osin 80-luvulla syntyneiden naisten käsissä. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson olettaa, että vallanvaihto on kova paikka vanhemmille miesedustajille.
– 50- ja 60 -luvuilla syntyneet miehet ovat tottuneet nousemaan valtaan kolmikymppisinä. Nyt tilalla ovatkin kolmekymppiset naiset, niin se on kauhistuttava tilanne. Ja tämä on varmasti se asia, josta kaikki nuoret naisministerit saavat kuulla koko uransa ajan, Petterson toteaa.
Kovimpaan paineeseen joutuvat pöllöraatilaisten mielestä kuitenkin työministerin salkkua kantava Timo Harakka, sekä valtiovarainministeri Mika Lintilä.
– Työllisyysasteen pitäisi olla 75%:a ja jos se ei toteudu, käy huonosti. Jos talouskasvu hyytyy indikaatioiden mukaisesti, käy huonosti. Ministerit joutuvat aika pian selittämään, miksi työllisyys ei nouse ja miksi pitää sittenkin tehdä leikkauksia lupauksista huolimatta, Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen toteaa.
Muodostuuko puuhakkuista ensimmäinen hallituskriisi?
Puuhakkuiden määrä on jo heti alkuunsa jakanut ministereiden mielipiteitä. Vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen on todennut, ettei kaikkiin hankkeisiin riitä puuta, elinkeinoministeri Krista Kulmunin mukaan puuta riittää, kun taas opetusministeri Li Andersson asettuu Mikkosen kannalle.
Petterson huomio, etteivät ministerit vielä tiedä EU:n mielipidettä asiaan.
– Voi olla, että EU:sta tulee esimerkiksi sellaiset määräykset, että Suomen sisäisillä keskusteluilla tai haluilla ei ole mitään väliä.
MTV Uutisten talouden ja politiikan päällikkö Jussi Kärki nostaa esiin, että metsätalouden kysymys on keskustalle kohtalokas asia, sillä se voi vaikuttaa merkittävästi puolueen suosioon.
– He menevät nyt vihreiden ja vasemmiston kanssa demarivetoiseen hallitukseen, eli siellä sattuu ja tapahtuu heidän lohkollaan. Siellä on paljon ihmisiä, jotka haluavat pitää ympäristöasioita esillä. Jos se tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, niin keskusta voi siellä alkaa pikkuhiljaa sammuttelemaan valoja, Kärki toteaa.
"Harkimolle täytyy nostaa hattua"
julkaisi perjantaina puolueiden kannatusmittauksen tuloksia. Kannatusmittauksen kärjessä ovat perussuomalaiset 19,5%:n kannatuksella. Pöllöraatilaiset nostavat esiin Hjallis Harkimon johtaman Liike Nyt:in, jolla on 1,7%:n kannatus.
– Sinällään hauskaa, että tällainen yhden henkilön puolinarsistinen operaation on suositumpi, kuin sinisten viiden ministerin täysnarsistinen operaatio. Kyllä täytyy nostaa hattua Hjallikselle yllättävän hyvästä tuloksesta.
Jussi Kärki huomioi, että Harkimo profiloitui Li Anderssonin puolustajana valtionomistajuutta koskevassa kiistassa.
– Moni talouspolitiikan asiantuntija on sitä mieltä, että Andersson on oikeassa siinä, että mitä järkeä on myydä valtion omaisuutta, joka tuottaa viisi prosenttia, kuin ottaa nollakorkoista velkaa, Kärki kertoo.