Uutuuskirjan mukaan Niinistöä ärsytti jo Marinin valinta pääministeriksi sen jälkeen, kun edeltäjä Antti Rinne joutui eroamaan.
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) epäili, että hänen osaamiseensa ei luotettu ja siksi hän muuttui varautuneeksi, analysoi politiikan toimittaja Lauri Nurmi uutuuskirjassaan Sanna Marin (Into, 2024).
Tämä näkyi Nurmen mukaan myös Marinin suhteessa silloiseen presidenttiin Sauli Niinistöön. Marin ei voinut nuorena naisena eikä pääministerinä sietää sitä, että hänen osaamiseensa ei luotettaisi tai hänen toimintavapauttaan yritettäisiin rajoittaa, Nurmi kirjoittaa.
Kirjan mukaan Niinistö olisi halunnut tiukat koronarajoitukset aikaisemmin voimaan kuin Marin, joka luotti muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioihin.
– Se ukko yrittää puuttua joka asiaan, Marin sanoi Nurmen mukaan heidän kahdenvälisessä keskustelussaan Niinistöstä.
Nurmi kirjoittaa Marinin kokeneen, että presidentti Niinistö koetteli valtiosäännön rajoja ja yritti käyttää valtaa ohi pääministerin muun muassa silloin, kun ajoi niin sanotun koronanyrkin perustamista.
– Mulle on ihan fine, että suomalaiset rakastavat presidenttiään, mutta miksi sen pitää puuttua asioihin, jotka eivät sille kuulu. Tuntuu, että se ei luota muhun – siihen, että nuori pääministeri osaa asiat, Marin oli kirjan mukaan sanonut Nurmelle.
Nurmen mukaan Marin on kertonut hänelle nämä asiat siksi, että Nurmi voisi joskus kertoa niistä osana historiankirjoitusta.
– Kirjaan suorat sitaatit muistiin puhelun aikana ja päätän, että kertoisin Marinin presidenttikritiikistä, jos kirjoittaisin hänestä tai tapahtumista kirjan sen jälkeen kun hänen pääministerikautensa ja Sauli Niinistön presidenttikausi olisivat joskus päättyneet, Nurmi kirjoittaa kirjassa.
Niinistö HS:lle: Miksi olisin noin sanonut
Kirjan mukaan Niinistöä ärsytti jo Marinin valinta pääministeriksi sen jälkeen, kun edeltäjä Antti Rinne joutui eroamaan.
– Voi v..., Niinistö oli kirjan mukaan kommentoinut sanan loppuosan nielaisten, kun Rinne oli kertonut puhelimessa, kenestä tulisi pääministeri.
Niinistö kiistää väitteen Helsingin Sanomille. Hän ihmettelee, miksi hän olisi noin sanonut, sillä hänen kokemuksensa Marinista olivat tuolloin vähäisiä mutta hyviä.
Marin oli Niinistön mukaan tehnyt häneen hyvän vaikutuksen, kun he olivat tapaamassa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia syksyllä 2019. Marin oli tuolloin liikenne- ja viestintäministerinä puhunut muun muassa jäänmurtajista Trumpille.
Rinne sanoo HS:lle, että he ovat saattaneet keskustella hänen erostaan, mutta Niinistöllä oli hänenkin käsityksensä mukaan tuolloin hyvä kuva Marinista. Myös Niinistö sanoo HS:lle saattaneensa myötätunnosta ihmetellä Rinteen potkuja ja koko hallituksen eroprosessia, mutta ei Marinia.
Kirjassa kerrotaan muun muassa Rinteen itse vahvistaneen asian.
"En ole osallistunut"
Marin kommentoi uutuuskirjan väitteitä MTV Uutisille esikunnan välittämässä lausunnossa.
Marinin mukaan kirjasta tehdyn uutisoinnin perusteella on ilmiselvää, että kirja sisältää virheellisiä tulkintoja sekä vääriä tietoja hänestä ja hänen sanomisistaan.
– Minulta ei ole myöskään pyydetty lupaa yksityisten keskusteluiden siteeraamiseen tai annettu mahdollisuutta sitaattien tarkistamiseen, kuten normaaliin journalistiseen tapaan kuuluu. Kirjasta tehdyn uutisoinnin perusteella on ilmiselvää, että kirja sisältää virheellisiä tulkintoja ja vääriä tietoja minusta ja sanomisistani, Marin kommentoi.
"Voimakastahtoisuus yhdistää"
Myös toimittaja Salla Vuorikosken hiljattain julkaistussa kirjassa Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY, 2024) liki kaikki haastatellut katsoivat, että Nato-prosessissa valtiojohto pelasi hyvin yhteen, vaikka muutoin Marinin ja Niinistön välejä kuvattiin muun muassa muodollisiksi, viileiksi tai jäätäviksi.
Nurmi uskoo kirjassaan, että Marinin ja Niinistön välistä kitkaa selittänee osaltaan molempien luonteen jääräpäisyys.
– He ovat ihmisinä erilaisia, mutta voimakastahtoisuus on heitä yhdistävä ominaisuus, hän arvioi.
Pääministeri Marinin "potut pottuina" -asennetta kuvaa Nurmen mukaan se, että hän muutaman kerran otti kantaa ulkopolitiikkaan puhumatta kannanotoistaan etukäteen presidentin kanssa. Se ärsytti Nurmen mukaan selvästi Niinistöä.
Marin sai vasemmiston Nato-jäsenyyden taakse
Marinin persoona ja tapa tehdä tahtopolitiikkaa vaikutti Nurmen näkemyksen mukaan eniten siihen, miten nopeasti suomalainen vasemmisto kääntyi kannattamaan jäsenhakemuksen jättämistä puolustusliitto Natoon.
Kirjan mukaan Marin talutti nahkatakissaan siinä samalla myös ruotsalaisen yhteiskunnan Natoon.
Nurmi viittaa kirjassaan Nato-hakemuksen valmistelussa mukana olleeseen henkilöön, joka arvioi, että Marinille kuuluu suurempi ansio Natoon liittymisestä kuin Niinistölle.
Nurmi kuvaa kirjassa esimerkiksi, kuinka pääministeri kieltäytyi ottamasta enää vastaan Nato-neuvoja kokeneelta Erkki Tuomiojalta (sd.). Naton vastustajana profiloitunut Tuomioja äänesti lopulta Natoon liittymisen puolesta.
Nurmi kertoo kirjassa lukeneensa sitä varten muun muassa kaikki Marinin vuosina 2008–2020 verkkoon kirjoittamat blogitekstit. Marinin poliittista taivalta hän on seurannut vuosina 2014–2024, ensin tamperelaisen Aamulehden ja myöhemmin Iltalehden politiikan toimittajana.