Politiikan kammo järjestäymisen esteenä: "Nuoria hirvittää ay-toiminta"

Elinkeinoelämän rakenteen muutos on johtanut siihen, että esimerkiksi Metalliliiton jäsenmäärä on laskenut, vaikka metallin piirissä järjestäytymisaste on perinteisesti ollut korkea. Rakennemuutoksen lisäksi jäsenmääriin vaikuttaa jonkin verran se, että entistä useampi valitsee pelkästään työttömyyskassan jäsenyyden. Niin sanotun Loimaan kassan suosio on esimerkki tästä.

Porissa toimiva Componenta Finland on valimo, jossa järjestäymisaste on 98 prosenttia. Liittoon kuuluvat oikeastaan ikään katsomatta kaikki, ja jäsenyyttä pidetään itsestään selvyytenä.

- Minä olen Metalliliiton jäsen sen takia että sitä kautta saan turvaa ja edunvalvontaa työpaikalla, sanoo 28-vuotias valimotyöntekijä Mari Viitaniemi.

Nuoret työntekijät eivät enää automaattisesti järjestäydy. Syitä on montakin.

- Nuoret eivät tiedä riittävästi liittoon kuulumisen merkityksestä, eivätkä siksi liity. Minusta on kunkin työpaikan vanhempien työntekijöiden vastuulla valistaa uusia ja usein nuoria työntekijöitä ammattiyhdistyksestä, sanoo Mari Viitaniemi.

JHL:ään kuuluva Satu Mäenpää Porista uskoo, että nuoria hirvittää ay-toiminta, koska sitä varjostaa politiikka ja politikointi.

- Nuoret kammoavat politiikkaa. Aivan turhaan ay-toiminta on paljon muutakin, itse asiassa politikointia on vähän. Tärkeämpää on verkottuminen ja ryhmässä toiminen ylipäätään, sanooSatu Mäenpää.

Palvelualojen ammattijärjestö PAMin puheenjohtaja Ann Selin kiistää väitteet, joiden mukaan nuorilla ei ole haluja liittyä liittoon.

- Se on myytti. Kyllä nuoret liittyvät, mutta se vaatii työtä. Ihan vanhanaikaista jalkatyötä ja ihmisille puhumista, sanoo Selin.

- Mutta monesti se nuoruuden kiihkein vaihe on se, kun liittyminen ei vielä kiinnosta. Useimmille asia tulee ajankohtaiseksi kun ollaan jo kunnolla aikuisuudessa kiinni ja työura on päässyt alkuun, sanoo Selin.