Työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöillä eli työmarkkinajärjestöillä on suomalaisessa politiikassa niin suuri rooli, että voidaan puhua jo rakenteellisesta korruptiosta, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Anders Blom.
Työmarkkinajärjestöillä on paljon enemmän rahaa kuin muilla eturyhmillä tai edes puolueilla ja suuria ratkaisuja on Suomessa lähes mahdotonta tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä.
Työmarkkinajärjestöillä on ylivoimaiset resurssit vaikuttaa poliittisten päätösten valmisteluun muihin eturyhmiin verrattuna, huomauttaa valtiotieteiden tohtori Anders Blom suomalaista korruptiota koskevassa kirjassaan Maan tapa murroksessa.
Korruptio määritellään melko kapeasti
Suomea pidetään tyypillisesti hyvin vähän korruptoituneena maana. Osittain se johtuu Blomin mukaan siitä, että korruptio määritellään Suomessa melko kapeasti.
– Yleensä korruptiota pidetään jonkinlaisena lahjontana: että rahalla saa julkisia palveluksia. Mutta korruptio on laajempi ilmiö. Olen kuvannut rakenteellista korruptiota, jossa rakenteet ylläpitävät valtatilannetta, Blom selittää.
Kun korruptio määritellään laajemmin, kuten Blom tekee, huomataan, että esimerkiksi työmarkkinajärjestöt pystyvät vaikuttamaan poliittiseen päätökseen niin laajasti, että niiden rooli lähenee korruptiota.
– Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet poikkeuksellisen suuren vaikutusvallan poliittisessa päätöksenteossa, Blom kiteyttää.
Kuusi kertaa enemmän rahaa kuin eduskunnalla ja puolueilla
Suurin syy työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan on Suomen korkea järjestäytymisaste, jopa 65 prosenttia suomalaisista kuuluu työmarkkinajärjestöihin, ja raha.
Blomin mukaan pelkästään palkansaajien edunvalvontakassassa on yli neljä kertaa enemmän rahaa kuin eduskunnan ja puoluetoiminnan yhteenlasketuissa voimavaroissa.
Jos eduskunnan ja puoluetoiminnan voimavaroja verrataan kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteisiin voimavaroihin, korporaatioilla on kuusinkertainen ylivoima.
Korporaatioiden on siis mahdollista suosia vaalirahoituksella heille myötämielisiä ehdokkaita.
Suuria ratkaisuja ei Suomessa tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä
Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat päässeet vaikuttamaan poliittiseen valmisteluun.
Se liittyy Blomin mukaan Euroopan Unionin perussopimuksen pykäliin, joissa puhutaan sosiaalidialogista. Sosiaalidialogi tarkoittaa sitä, että hallitus konsultoi työntekijöitä ja työnantajia työelämää koskevissa kysymyksissä.
Työmarkkinajärjestöjen voimavarat ovat kuitenkin niin suuret, että poliittisen valmistelun läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus ovat jääneet raportin mukaan sosiaalidialogin panttivangeiksi.
Suuria ratkaisuja on Suomessa hyvin vaikeaa tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä.
– Lähes kaikki yhteiskunnalliset asiat on saatu tämän prosessin piiriin, Blom kiteyttää.
– Hallituksen asettamat työryhmät ovat hyvin merkittävässä roolissa poliittisessa valmistelussa. Yleensä näiden työryhmien jäsenistä noin kolme neljästä on työmarkkinajärjestöjen edustajia. Se kertoo siitä, mihin tämä suunta on vienyt.
”Ovat saaneet liian suuren painon yhteiskunnallisten asioiden valmistelussa”
Blom painottaa kannattavansa työmarkkinajärjestöjen kuulemista lakien valmisteluissa. Jopa 65 prosenttia suomalaisista kuuluu työmarkkinajärjestöihin, joten ammatillista järjestäytyneisyyttä tulee arvostaa.
Blom kertoo haluavansa herättää keskustelua siitä, kuinka suuren roolin työmarkkinajärjestöt ovat saaneet.
– Se on saanut liian suuren painon kaikkien yhteiskunnallisten asioiden valmistelussa ja se on asia, mistä meidän pitää pystyä keskustelemaan.