Työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöillä eli työmarkkinajärjestöillä on suomalaisessa politiikassa niin suuri rooli, että voidaan puhua jo rakenteellisesta korruptiosta, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Anders Blom.
Työmarkkinajärjestöillä on paljon enemmän rahaa kuin muilla eturyhmillä tai edes puolueilla ja suuria ratkaisuja on Suomessa lähes mahdotonta tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä.
Työmarkkinajärjestöillä on ylivoimaiset resurssit vaikuttaa poliittisten päätösten valmisteluun muihin eturyhmiin verrattuna, huomauttaa valtiotieteiden tohtori Anders Blom suomalaista korruptiota koskevassa kirjassaan Maan tapa murroksessa.
Korruptio määritellään melko kapeasti
Suomea pidetään tyypillisesti hyvin vähän korruptoituneena maana. Osittain se johtuu Blomin mukaan siitä, että korruptio määritellään Suomessa melko kapeasti.
– Yleensä korruptiota pidetään jonkinlaisena lahjontana: että rahalla saa julkisia palveluksia. Mutta korruptio on laajempi ilmiö. Olen kuvannut rakenteellista korruptiota, jossa rakenteet ylläpitävät valtatilannetta, Blom selittää.
Kun korruptio määritellään laajemmin, kuten Blom tekee, huomataan, että esimerkiksi työmarkkinajärjestöt pystyvät vaikuttamaan poliittiseen päätökseen niin laajasti, että niiden rooli lähenee korruptiota.
– Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet poikkeuksellisen suuren vaikutusvallan poliittisessa päätöksenteossa, Blom kiteyttää.
Kuusi kertaa enemmän rahaa kuin eduskunnalla ja puolueilla
Suurin syy työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan on Suomen korkea järjestäytymisaste, jopa 65 prosenttia suomalaisista kuuluu työmarkkinajärjestöihin, ja raha.
Blomin mukaan pelkästään palkansaajien edunvalvontakassassa on yli neljä kertaa enemmän rahaa kuin eduskunnan ja puoluetoiminnan yhteenlasketuissa voimavaroissa.
Jos eduskunnan ja puoluetoiminnan voimavaroja verrataan kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteisiin voimavaroihin, korporaatioilla on kuusinkertainen ylivoima.
