Poliisiylijohtaja MTV:lle: Turvapaikanhakijoiden rikoksia ei salata – "hälytyksiä tullut lisää"

– Poliisin täytyy aina kertoa totuudenmukaisesti niistä ilmiöistä ja asioista mitä tapahtuu, joten emme salaa asioita, Kolehmainen vakuuttaa.

Hämeen poliisilaitoksen työntekijät saivat viime viikolla ohjeistuksen, jonka mukaan rikoksesta epäillyn asemaa turvapaikanhakijana ei kerrota julkisuuteen. 

Kolehmaisen mukaan syy on julkisuuslaissa, jonka mukaan rikoksesta epäillyn turvapaikanhakijan asema on salassa pidettävää tietoa.

– Tämä on määritelty aikanaan julkisuuslaissa. Poikkeus voidaan tehdä ainoastaan silloin, jos tieto on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi tai vaarallisen henkilön kiinni saamiseksi.

Silloinkaan tieto ei saa aiheuttaa vaaraa turvapaikanhakijan tai hänen läheistensä turvallisuudelle.

– Turvapaikanhakija lähtee lähtömaasta vainon tai muun syyn vuoksi, joten ei olisi mitään logiikkaa, että viranomainen paljastaisi henkilöllisyyden täällä päässä. Voimme puhua asioista ilmiötasolla, esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisemiseksi. 

Poliisi ei kuitenkaan pelkää, että yksittäisen henkilön tasolla ehdoton julkisuuslaki herättäisi epäluuloa poliisin tiedottamista kohtaan. 

– Sama julkisuuslain pykälä on ollut voimassa jo vuosien ajan. Jostain syystä tämä muistinvirkistykseksi annettu selvennys on haluttu ymmärtää väärin, Kolehmainen sanoo. 

Yleiskuva hälytysten perusteella

Poliisi ei tilastoi rikoksissa epäiltyjen etnistä alkuperää.

Heillä on kuitenkin Kolehmaisen mukaan "yleisellä tasolla" käsitys siitä, minkä verran ulkomaalaistaustaisia on kulloinkin epäiltynä. 

– Parempi tilannekuva saadaan päivittäisten tehtävien perusteella, kuten turvapaikanhakijoiden keskuksiin tehtävistä hälytyksistä. Oleellisinta on, että kaikki rikokset tutkitaan samalla tasolla, olipa tekijä kantasuomalainen tai mistä maasta tahansa. 

Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita Haminan asukasluvun verran. Kolehmaisen mukaan on selvää, että tähän määrään mahtuu myös rikoksia tekeviä henkilöitä. 

– Rikostilastossa rikosten määrä ei ole kasvanut, mutta hälytystehtävien määrässä kasvu näkyy, ei tosin oleellisesti siinäkään. Useimmiten hälytystehtävät ovat turvapaikkakeskuksissa tapahtuneita näpistyksiä tai muita keskinäisiä kähinöitä.

Poliisi suhtautuu asiaan kuitenkin vakavasti, sillä vastassa on usein viisikymmentä 20–30-vuotiasta turvapaikanhakijaa.

– Poliisin täytyy mennä kohteeseen useammalla partiolla, ettei partion tulo aiheuta enemmän vaikeuksia, vaan tilanne rauhoittuu kerralla. 

"Ääripäät ei koskaan hyviä"

Kolehmainen pitää huolestuttavana, että asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat tiukentuneet ja mahdollisuus tilanteen kärjistymiseen on olemassa.  

– Realiteetti on se, että on varauduttava siihen, että turvapaikanhakijoita kohtaan tapahtuu polttopulloiskuja ja muuta väkivaltaa. Tai sitten kantasuomalaisia kohtaan tulee jotain maahanmuuttajien puolelta tai vastaanottokeskusten henkilökuntaa uhkaillaan. Ääripäät ei ole koskaan hyviä. Ei anneta tunteille valtaa, vaan hoidetaan asiat sivistyneesti. Jäitä hattuun kaikille osapuolille, hän muistuttaa.

Supo tarkkailee maahantulijoita

Suojelupoliisin mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa voi olla mahdollisia yhteyksiä Isisiin tai muihin äärijärjestöihin. 

– Supo seuraa tilannetta tarkasti ja Tornion järjestylykeskuksen yhteydessä pyritään kartoittamaan riskihenkilöitä, joiden tekemisiä seurataan tarkemmin. 

Kolehmaisen mukaan poliisi on joutunut käyttämään turvapaikanhakijoihin resursseja liikenteen turvaamiselta ja muilta rikoksilta, mutta hälytyspartioista ei ole tingitty.

– Keskimääräinen valmiusaika on kymmenen minuuttia, ja tässä on pysytty turvapaikanhakijoiden määrästä huolimatta. 

Artikkelin kommentointiosio suljettu asiattomien kommenttien ja rasistisen keskustelun takia.