Poliisi- ja sotilastaustaiset turvapaikanhakijat hermostuttavat Suomen poliiseja

Asia käy ilmi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemasta maahanmuutto- ja turvallisuusraportista.

Raportissa kuvaillaan, että hakijoiden joukossa on "huomattavan paljon poliisi- ja sotilastaustaisia henkilöitä". Raportin lähdeviite viittaa kuitenkin tilastojen tai muiden alkuperäislähteiden sijaan Iltalehden uutiseen, jossa on haastateltu Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajaa Esko Repoa.

– Olemme kyllä tällaisia tietoja kuulleet poliisilta ja rajavartiolaitokselta, mutta mitään tiettyä lukumäärää ei ole tiedossa, Repo kertoo nyt MTV Uutisille puhelimitse.

– Meillä on 26 000 turvapaikkahakemusta käsittelemättä emmekä ole ehtineet tehdä niihin taustaselvityksiä. Emme voi antaa asiasta edes arvioita.

Revon mukaan poliisi- tai sotilastausta ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Hänen tietoonsa ei ole myöskään tullut, että ilmiöstä olisi seurannut ongelmia.

Vastaanottokeskuksia poliisittomille syrjäseuduille

Suomen poliiseja arviot lukuisista sotilas- tai poliisitaustaisista turvapaikanhakijoista kuitenkin hermostuttavat. Taustalla on poliisien yleinen resurssipula, joka sopii huonosti yhteen yllättävien turvallisuustilanteen muutosten kanssa.

Muun muassa Poliisijärjestöjen liittoon on tullut luottamusmieskyselyiden kautta mainintoja siitä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on lukuisia entisiä poliiseja tai sotilaita. Jos Suomen poliisi joutuu konfliktitilanteeseen vastaanottokeskuksissa tämäntyyppisten henkilöiden kanssa, tästä voi seurata ongelmia, liitto arvioi.

– Siellä on vähintääkin samalaisen koulutuksen saaneita ihmisiä kuin Suomen poliisi itsekin, ja se vaatii riittävää varautumista. Tilanteisiin pitää mennä sekä oma että vastapuolen turvallisuus ja oikeusturva huomioiden. Tämä tarkoittaa riittävää vahvuutta, paikalle pitäisi mennä useampi partio, kertoo Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen.

Suhosen mukaan riittävä miehitys on monella tapaa turvallisuuskysymys. Kun paikalle saapuu riittävä määrä poliiseja, voimakeinojen tarve vähenee selvästi. Aina siihen ei kuitenkaan päästä, sillä poliisien resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.

– Kysyisinkin, onko järkevää että vastaanottokeskuksia sijoitellaan alueille jossa poliiseja ei käytännössä ole mailla halmeilla. Kyseessä on paitsi kantaväestön, myös turvapaikanhakijoiden etu, sillä myös turvapaikanakijoihin kohdistuu uhkia muun muassakantaväestön taholta. Tämä ei ole mikään yksipuolinen asia, Suhonen painottaa.

– Monilla syrjäseuduilla poliisin resurssit ovat usein ohuita, mutta tehtävän hoitamisen pakko menee usein ohi poliisin oman turvallisuuden. Tämä on iso ongelma, Suhonen toteaa.