Poliisit varoittelevat alakouluikäisten kovien huumeiden käytöstä ympäri maata – huumetutkija tyrmää väitteet käytön lisääntymisestä

– Kokonaiskuva on itseasiassa varsin hyvä, hän kuvailee huumetilannetta lasten osalta.

Viime vuosien aikana otsikoissa ollut huumeiden käytön yleistyminen eri puolilla Suomea.

Muun muassa Tornio ja Meri-Lappi olivat otsikoissa viime kuussa, kun poliisi kertoo lasten huumetilanteen nousseen voimalla esiin.

Vastaavalla tavalla poliisi on varoittanut esimerkiksi iisalmelaisnuorten vanhempia huumetapauksista ja muutama vuosi sitten Vantaan Koivukylässä kuohuttivat uutiset alakouluikäisistä kovien huumeiden käyttäjistä.

– Tämän kaltaisia moraalipaniikkeja on ryöpsähdellyt viimeksi 2000-luvun vaihteessa, Salasuo pohtii huumekeskustelun ja -uutisoinnin muutosta.

Hänen mukaansa kohut liittyen alaikäisten huumeiden käyttöön eivät perustu aina todellisiin muutoksiin, vaan kertovat enemmän aikuisista kuin lapsista.

Lasten huumeiden käyttö ei kasvanut

Tutkimustiedon perusteella mitään dramaattista alaikäisten huumeiden käytön tai kokeilun lisääntymistä ei ole havaittavissa.

Esimerkiksi tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n päihdekysely kertoi, että 15–19-vuotiaiden kannabiskokeiluissa ei ole neljässä vuodessa tapahtunut muutoksia. Sen sijaan aikuisväestössä esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu ovat lisääntynyt selvästi.

Myöskään kouluterveyskyselyissä ei ole havaittu lasten ja nuorten käyttävän huumeita aiempaa enemmän. Siitä huolimatta viime aikoina on noussut mediassa esille useita kohuja nuorten huumeiden käytöstä.

Salasuon mukaan uutisoiduissa kyse voi olla todella paikallisista ilmiöistä, joissa jollain alueella on tapahtunut hetkellinen muutos huumeiden käytössä.

Mahdollista kuitenkin on, että ainakin osaa tapauksista selittää pikemminkin se, että käyttö on noussut jostain syystä poliisin, päihdetyön tai sosiaalityöntekijöiden tietoisuuteen, vaikka nuorten huumeita käyttävien määrässä ei tapahtuisikaan muutosta.

Huumeiden käyttö voidaan esimerkiksi huomata aiempaa paremmin, koska uusi vanhempien sukupolvi voi tunnistaa huumausaineiden käytön aiempaa paremmin.

– Silloin nousee paikallisia paniikkeja, hän kuvailee.

Hän korostaisikin, että keskustelussa pitäisi pystyä erittelemään, onko kyse muutoksessa paikallisessa huumeiden käytössä, koko maan huumetrendeissä vai vain viranomaisten huomion kohteessa ja puheissa.

– Ero on tunnistettava, koska näihin asioihin puututaan täysin eri keinoin, hän toteaa.

Huonompiosaiset voivat yhä huonommin

Salasuo muistuttaa, että kokonaiskuvassa nuorimmissa ikäryhmissä kannabiskokeilut ovat hyvin harvinaisia. Mikään tutkimustieto ei hänen mukaansa myöskään tue usein toistettua väitettä siitä, että huumeita kokeilisivat yhä nuoremmat.

– Kokeilujen varhaistumista ei ole tapahtunut, Salasuo toteaa.

Salasuo kuitenkin nostaa esille sen, että yhteiskunnan eriarvoistumisen myötä päihteidenkäyttö yleistyy huono-osaisimpien nuorten joukossa.

Näillä nuorilla on ongelmia kotona ja koulussa, heidän taloudellinen tilanteensa on huonompi ja he kärsivät muista ongelmista. Näissä ryhmissä alkoholin käyttökään ei vähene yleisen trendin mukaisesti.

Parempi- ja huonompiosaiset nuoret siis eriytyvät elintavoissaan.

– Silloin jollain alueella käyttö voi yleistyä, hän kuvailee.

Huumeita käytetään Salasuon mukaan useista eri syistä.

Poliisin tilastot kertovat enemmän poliisista kuin huumeiden käytöstä

Eräs ilmeisimmistä syistä huumerikosten yleistymisestä on, että viranomaisten resursseja on voitu kohdentaa aiempaa voimakkaammin työhön, jossa huumeiden käyttöä tulee ilmi.

Esimerkiksi Lapin poliisi sai täksi vuodeksi poliisihallitukselta hankerahaa pestatakseen kaksi paljastavaa työtä tekevää poliisia ja kaksi ehkäisevää työtä tekevää konstaapelia juuri huumekysymyksen vuoksi.

Meri-Lappi onkin ollut nyt otsikoissa poliisin tietoon tulleen huumeiden käytön vuoksi.

– Poliisin tilastot kertovat enemmänkin poliisin toiminnan tehokkuudesta. Jos yhden poliisin sijaan huumeiden käyttöä selvittää kaksi poliisia, myös tapaukset kaksinkertaistuvat, Salasuo kärjistää.

Salasuo muistuttaa, että eräiden tahojen tavoitteille voi olla jopa edullista korostaa omaan toimialueeseen liittyviä ongelmia. Tällainen tarve voi olla niin kansalaisjärjestöillä kuin viranomaisillakin.

– Se tuo omalle työlle paitsi mielekkyyttä, myös resursseja eli rahaa, Salasuo kertoo.

Huumeet eivät korvaa alkoholia

Salasuo tyrmää myös käsityksen siitä, että nuorten alkoholin kulutuksen lasku korvaantuisi huumeiden käytöllä. Tästäkään väitetystä ilmiöstä ei ole nuorison keskuudessa näyttöä, pikemminkin päinvastoin.

– Ajatus on hirvittävä pelkistys, joka pätee vain hirvittävän huonosti voiviin nuoriin. Ei päihteitä vaihdeta keskenään, ellei ajatus ole, että vedetään polla sekaisin millä tahansa, Salasuo kertoo.

Aineiden vaihtumista ehkäisee esimerkiksi se, että aineilta haetaan hyvin erilaisia vaikutuksia. Siksi niitä ei vaihdeta keskenään.

Tämän takia Salasuo tarkastelisikin alkoholin ja huumeiden käytön kehitystä erillisinä trendeinä.

Perää juurisyiden korjaamista tulipalojen sammuttamisen sijaan

Salasuo uskoo, että huumekohujen taustalla on huoli nuorista ja yritys etsiä syytä näiden ongelmille. Hänen mukaansa kannabis on kuitenkin suhteellisen harvoin nuoren ongelmien juurisyy.

– Kyseessä on huono-osaisuuden kehä, jossa päihteet tulevat mukaan vyyhtiin, jossa on ongelmia kotona, koulussa tai mielenterveydessä.

– Huumeita on ”hyvänä vihollisena” käytetty vuosia, mutta se on väärä tapa lähestyä ongelmaa, koska siihen puuttuminen ei ratkaise niitä [ongelmia]. 

Salasuon mukaan mikään alue suuria kaupunkeja lukuun ottamatta ei nouse nuorten huumeiden käytön osalta merkittävästi muuta Suomea korkeammalle tasolle.

Yleisesti Salasuo haluaisi nostaa esille, että nuorten päihteiden käytön osalta tilanne on paljon parempi kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Vaikka kannabiksen kokeilu olisi 20 vuoden aikana vähäisesti kasvanut, peittää alkoholin käytön vähentyminen sen haitat selkeästi.

– Kokonaiskuva ei ole ainakaan hirveän huolestuttava, hän päättää.