"Poliisisodan uhka" jatkuu

Kuinka monta kertaa viime aikoina on kuultu vakuutteluja siitä, että Helsingin poliisin ja keskusrikospoliisin suhteiden ongelmissa on kyse yksittäisten henkilöiden ongelmista, ei virastojen suhteista?

Viimeksi tämän totesi krp:n johtoon siirtyvä Robin Lardot STT:n haastattelussa.

Lardot korosti, että virastojen tasolla yhteistyö on hyvää ja tiivistä.

Tässä voi tietysti kysyä mitä virastotasoinen yhteistyö ylipäätään tarkoittaa? Klassisesti tällä "virastotasolla" tarkoitetaan hallinnollista tai normeihin perustuvaa ohjausta tai yhteistyötä.

Ikävä kyllä, käytännön poliisiyhteistyö tehdään yksilöiden kesken ja peruuttamattomissa riidoissa ovat maan keskeisimmät kovan rikollisuuden paljastamiseen keskittyvien yksiköiden yksilöt. Eivät kaikki, mutta jos Helsingin rikoskomisario ei ole puheväleissä krp:n komisarion kanssa, niin eivät siinä alaisetkaan yhteistyötä tee.

Ja kun puhutaan yksittäisistä henkilöistä, niin tarkoitetaan monikkoa.

Mutta ovatko virastojenkaan välit todellisuudessa kunnossa?

Äskettäin Helsingin poliisi teki salamannopeasti tutkintapyynnön huumepoliisinsa päällikön Jari Aarnion virkarikostutkinnan vuodosta. Helsingissä epäiltiin tietojen lähteneen krp:stä. Helsingissä ei myöskään luotettu tilanteeseen, jossa tähän Aarnion tutkintaan oli nimetty keskusrikospoliisin poliisimiehiä.

Jos Bandidos ja Helvetin enkelit olisivat yhtä heikoissa väleissä kuin krp ja Helsingin poliisi, puhuttaisiin ainakin joidenkin poliisilähteiden mukaan akuutista jengisodan uhasta.

Kotietsintöjä Espoossa ja Vantaalla

- Tutkintaan suhtauduttiin inhottavana asioiden sotkemisena, Marianne Semi totesi Turun Sanomien jutussa 2008.

Syyttäjä Semi johti tuolloin poliisirikosjutun tutkintaa, jossa krp:n ja Vantaan poliiseja epäiltiin yllytyksestä törkeään huumerikokseen. Kyse oli valeostotoiminnasta.

Semi yritti saada selvyyttä tietolähteistä kotietsinnällä keskusrikospoliisiin, mutta hänet torpattiin Jokiniemessä. Kolmannella kerralla Semi pääsi kassakaappiin, mutta mitään ei löytynyt. Lopulta hänet vaihdettiin pois tutkinnanjohtajan paikalta ja uuden tutkinnanjohtajan myötä yllytysepäily kuivui kasaan.

Tuolloin oli kyse kotietsinnästä Vantaalla krp:n tiloissa. Viime kesänä etsintää tehtiin Espoossa Länsi-Uudenmaan poliisiin. Taustalla on keväällä paljastunut presidentti Putinin nimen kirjaaminen epäiltyjen rekisteriin, joka on johtanut isoon tutkintaan rekisterinkäytöstä.

Etsintä kohdistui rekisterijärjestelmään ja Espoo oli vain paikka päästä tietokoneelle.

Poliisi ei halunnut tietoja kertoa vapaaehtoisesti, vaan valtionsyyttäjä joutui määräämään useita kotietsintöjä. Taas esimerkki siitä miten vaikeaa ja vastenmielistä omien ongelmien selvittäminen poliisille on.

Tähän olisi helppo todeta, että Suomen poliisin on ratkaistava ongelmansa. Mutta tässä tilanteessa on nyt oltu vuodesta 2007. Mikään ei viittaa siihen, että jokin muuttuisi.

x x x

Ja vielä erikoisista kotietsinnöistä: Suomen historiassa – siis modernissa, unohdetaan kommunistivainot ja tuon ajan todennäköiset salaiset etsinnät – on tehty eduskuntaan kotietsintä kerran.

Kyse oli kansanedustaja Toni Halmeesta ja hänen toilailuistaan. Tutkinnanjohtajana oli murharyhmän päällikkö Kari Tolvanen. Miten kävi Tolvaselle? Päätyi kansanedustajaksi.

Sitä saa mistä etsii.

Lue myös:

    Uusimmat