– Nettipetosrikollisuutta voidaan parhaiten estää ennakolta ja silloin avainasemassa ovat nettiostajat itse, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen muistuttaa Poliisihallituksen tiedotteessa.
Poliisihallituksen perjantaina julkistamien tilastojen mukaan rikosten määrä pysytteli vuonna 2016 edellisvuoden tasolla.
Poliisille ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 807 433 rikosta, mikä on 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosten määrä kasvoi 1 650 rikoksella.
Kolehmainen pitää tasaista kehitystä varsin myönteisenä.
– Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena hyvin. Turvapaikanhakijoiden määrä jatkui runsaana alkuvuoden ajan, mutta tasoittui loppuvuotta kohden. Loppuvuotta värittivät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät, joiden odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna, Kolehmainen sanoo.
Nettipetokset kovassa kasvussa
Vaikka omaisuusrikosten määrä kokonaisuutena hiukan laski, petosten ja erityisesti internetissä tehtyjen maksuvälinepetosten määrä on jatkanut voimakasta kasvuaan.
Petosrikoksia oli yhteensä noin 2 900 ja kasvua niissä oli lähes kahdeksan prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
Maksuväline- ja lieviä maksuvälinepetoksia oli vuonna 2015 yhteensä 5 574, mutta viime vuonna jo 8 782 kappaletta.
Kasvu johtuu esimerkiksi siitä, että omistajat ovat ilmoittaneet korttitietojaan netissä oleville huijaussivustoille, joissa on mainostettu vaikkapa euron matkapuhelimia.
– Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on se, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole. Myyjällä on yleensä kiire saada rahat tuotteesta tililleen ja hän väittää, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia tai pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaiselle tilille rahasiirrolla, Kolehmainen sanoo.
Poliisin mukaan Suomessa tehdyt nettipetokset saadaan tutkinnassa pääosin selvitettyä.
Rahat häviävät
Rahoja sen sijaan saadaan rikollisilta harvoin takaisin, koska he ovat yleensä jo käyttäneen rikoshyödyn tai ovat varattomia.
Niissä maksuvälinepetoksissa, joissa rikosten tekopaikka on ulkomailla ja seuraus ilmenee Suomessa, rikosten selvittäminen on työläämpää.
Poliisi alleviivaa, että nettipetoksia voidaan parhaiten estää ennakolta. Omia henkilötietoja tai kortin tietoja ei pidä antaa nettiin tai erilaisiin sähköpostiviestikyselyihin. Myös korttien turvarajat lisäävät korttien käytön turvallisuutta ja vähentävät väärinkäytösten riskiä.
Kortti on poliisin mukaan turvallinen maksuväline myös verkossa, kun sitä käytetään luotettavissa verkkokaupoissa ja salatun yhteyden kautta.
Myös raiskausrikokset lisääntyivät
Raiskausrikoksia tuli vuonna 2016 poliisin tietoon yli 11 prosenttia eli 117 rikosta enemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi lähes 13 prosenttia.
Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 273 rikoksella.
Vastaavasti ulkomaalaisten asianomistajien osuus nousi 105:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelut.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli vuonna 2015 58 kappaletta. Viime vuonna niitä oli 147.
Vastaavat luvut Suomen kansalaisten osalta olivat 122 vuonna 2015 ja 167 viime vuonna.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä raiskausrikoksia oli viime vuonna 93. Määrä on noussut edellisvuodesta lähes 42 prosenttia.
Liikennekäyttäytyminen kohentunut
Poliisin tietoon tulleiden ja paljastamien liikennerikosten kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
– Liikennekäyttäytyminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Tähän viittaisi myös se, että liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat laskeneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, Kolehmainen sanoo.
Turvapaikanhakijat olivat viime vuonna asianomistajina rikoksissa 1 889 ja epäiltyinä 2 664 kertaa. Asianomistajina he olivat muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, lievissä pahoinpitelyissä, varkauksissa ja näpistelyissä.
Vastaavasti rikoksesta heitä epäiltiin useimmiten pahoinpitelyissä, näpistyksissä, lievissä pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, varkauksissa ja laittoman maahantulon järjestämisessä.