Turvapaikanhakijoiden rikosepäilyt otsikoissa – ulkomaalaisten rikosepäilyt silti rajussa laskussa

Jos lasketaan yhteen kaikkien kuuden merkittävimmän turvapaikanhakijoiden lähtömaan kansalaisten rikosepäilyt, määrä on laskenut viime vuodesta noin 50 tapauksella, eli noin 3,5 prosentilla.

Rikoksia ei voi kuitenkaan yhdistää suoraan turvapaikanhakijoihin, sillä mukana ovat kaikki rikoksesta epäillyt, eli turvapaikanhakijoiden lisäksi myös esimerkiksi Suomessa asuvat eri maiden kansalaiset sekä turistit.

– Iso osa epäilyistä liittyy Suomessa asuviin henkilöihin. Turvapaikanhakijat ovat suuri ryhmä, mutta he ovat vasta tulleet maahan. Heidän olisi pitänyt tehdä todella paljon rikoksia, että se näkyisi tilastoissa näin nopeasti, Niemi sanoo jatkaa heti perään:

– Se, kuinka paljon he tulevat lisäämään rikosten määrää, nähdään todennäköisesti vasta vuosien päästä.

”Rikollisuus nuorten miesten hommaa”

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat kuitenkin olleet viime aikoina esillä erittäin paljon. Uutisissa ovat olleet muun muassa Kempeleen ja Raision raiskaustapaukset, joista epäillään turvapaikanhakijoita.

– Julkiseen keskusteluun vaikuttaa esimerkiksi se, on ollut negatiivisia odotuksia ja pelkoja turvapaikanhakijoiden tuloon liittyen. Keskustelu on heijastunut jossain määrin sitä kautta, Niemi toteaa.

Niemen mukaan on kuitenkin tärkeää, että turvapaikanhakijoiden tekemistä vakavista rikoksista, kuten raiskauksista, uutisoidaan. Niiden merkitystä ei saa vähätellä, kuten ei saa suomalaistenkaan tekemien vakavien rikosten.

Vaikka turvapaikanhakijoiden vaikutusta rikosepäilyjen määrään ei voidakaan vielä tietää, Niemi muistuttaa, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat syyllistyvät noin 1,5-2 kertaa useammin rikokseen kuin kantaväestö. Yksi syy siihen on väestörakenne.

– Suomalaiset ovat vanhenevaa väkeä. Rikollisuus taas on mitä suurimmassa määrin nuorten miesten hommaa. Maahanmuuttajat painottuvat juuri siihen ryhmään.

Virolaiset ja venäläiset rötöstelevät eniten

Suurin selittäjä ulkomaalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen vähenemisessä on Venäjän kansalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen voimakas väheneminen.

Venäjän kansalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen määrä on pienentynyt viime vuoden tammi–lokakuusta 32 prosenttia, noin 5800 tapauksesta noin 4000 tapaukseen.

– Se selittyy yksinkertaisesti sillä, että Suomessa liikkuvien venäläisten määrä on vähentynyt, Niemi tiivistää.

Myös Viron kansalaisiin kohdistuneissa rikosepäilyissä on ollut pientä laskua. Viron kansalaisiin kohdistuu suomalaisten jälkeen kaikista eniten rikosepäilyjä. Tammi–lokakuussa virolaiset olivat rikoksesta epäiltyinä lähes 10 000 kertaa.

Yhteensä rikosepäilyjen määrä väheni vuoden takaiseen tammi–lokakuuhun 80 eri maan kansalaisten kohdalla. Useiden maiden kohdalla rikosepäilyjen määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät vaikuta merkittävästi kokonaismäärään.

Tärkeää on tietysti myös muistaa se, että valtaosan Suomessa tapahtuvista rikoksista tekevät suomalaiset. Poliisiammattikorkeakoulun tilaston mukaan tammi–lokakuussa poliisilla oli yhteensä 550 440 rikosepäilyä, joista noin 94 prosentissa epäiltynä oli suomalainen.