Turvapaikanhakijoiden rikosepäilyt otsikoissa – ulkomaalaisten rikosepäilyt silti rajussa laskussa

Lokakuun loppuun mennessä tapahtuneista rikoksista poliisi epäili muita kuin Suomen kansalaisia yhteensä 34 988 rikoksesta. Vuotta aiemmin luku oli tammi–lokakuussa 37 597 epäilyä ja vuonna 2013 vieläkin enemmän: 39 842 epäilyä.

Vuodesta 2014 määrä on pudonnut  seitsemällä prosentilla ja kahdessa vuodessa laskua on jopa 12 prosenttia.

– Turvapaikanhakijoiden tekemät vakavat rikokset ovat olleet viime aikoina paljon esillä, mutta niiden määrä kokonaisuudesta on vähäinen, suunnittelija Hannu Niemi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimosta selittää.

Vuosina 2013 ja 2014 marraskuun ja joulukuun kuukausittainen rikosepäilyjen määrä on ollut pienempi kuin keskimäärin muina kuukausina, joten nytkään loppuvuodelle ei ole odotettavissa tilastopiikkiä.

Tiedot perustuvat Poliisiammattikorkeakoululta saatuihin tilastoihin. 

Turvapaikanhakijoiden vaikutus näkyy vasta tulevaisuudessa

Kuluvana vuotena turvapaikanhakijoista valtaosa on tullut Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Sen lisäksi heitä on tullut merkittävästi myös Albaniasta, Syyriasta ja Iranista.

Irakin ja Syyrian kansalaisten kohdalla rikosepäilyjen määrä on noussut viime vuodesta, kun taas Somalian, Afganistanin, Albanian ja Iranin kansalaisten kohdalla rikosepäilyjen määrä on vähentynyt.

Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia tutkinut Niemi toteaa, että loogisesti ajateltuna rikosten määrä nousee suhteessa tulijoiden määrään.

– Kun ulkomailta saapuu suuria määriä henkilöitä, heidän joukossaan on myös aina ihmisiä, jotka syyllistyvät rikoksiin.

Irakin kansalaisia on epäilty rikoksesta tammi–lokakuussa poliisin mukaan noin 1700 tapauksessa. Se on noin 200 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Syyrian kansalainen on ollut epäiltynä 110 tapauksessa, mikä on noin 30 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jos lasketaan yhteen kaikkien kuuden merkittävimmän turvapaikanhakijoiden lähtömaan kansalaisten rikosepäilyt, määrä on laskenut viime vuodesta noin 50 tapauksella, eli noin 3,5 prosentilla.

Rikoksia ei voi kuitenkaan yhdistää suoraan turvapaikanhakijoihin, sillä mukana ovat kaikki rikoksesta epäillyt, eli turvapaikanhakijoiden lisäksi myös esimerkiksi Suomessa asuvat eri maiden kansalaiset sekä turistit.

– Iso osa epäilyistä liittyy Suomessa asuviin henkilöihin. Turvapaikanhakijat ovat suuri ryhmä, mutta he ovat vasta tulleet maahan. Heidän olisi pitänyt tehdä todella paljon rikoksia, että se näkyisi tilastoissa näin nopeasti, Niemi sanoo jatkaa heti perään:

– Se, kuinka paljon he tulevat lisäämään rikosten määrää, nähdään todennäköisesti vasta vuosien päästä.

”Rikollisuus nuorten miesten hommaa”

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat kuitenkin olleet viime aikoina esillä erittäin paljon. Uutisissa ovat olleet muun muassa Kempeleen ja Raision raiskaustapaukset, joista epäillään turvapaikanhakijoita.

– Julkiseen keskusteluun vaikuttaa esimerkiksi se, on ollut negatiivisia odotuksia ja pelkoja turvapaikanhakijoiden tuloon liittyen. Keskustelu on heijastunut jossain määrin sitä kautta, Niemi toteaa.

Niemen mukaan on kuitenkin tärkeää, että turvapaikanhakijoiden tekemistä vakavista rikoksista, kuten raiskauksista, uutisoidaan. Niiden merkitystä ei saa vähätellä, kuten ei saa suomalaistenkaan tekemien vakavien rikosten.

Vaikka turvapaikanhakijoiden vaikutusta rikosepäilyjen määrään ei voidakaan vielä tietää, Niemi muistuttaa, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat syyllistyvät noin 1,5-2 kertaa useammin rikokseen kuin kantaväestö. Yksi syy siihen on väestörakenne.

– Suomalaiset ovat vanhenevaa väkeä. Rikollisuus taas on mitä suurimmassa määrin nuorten miesten hommaa. Maahanmuuttajat painottuvat juuri siihen ryhmään.

Virolaiset ja venäläiset rötöstelevät eniten

Suurin selittäjä ulkomaalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen vähenemisessä on Venäjän kansalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen voimakas väheneminen.

Venäjän kansalaisiin kohdistuvien rikosepäilyjen määrä on pienentynyt viime vuoden tammi–lokakuusta 32 prosenttia, noin 5800 tapauksesta noin 4000 tapaukseen.

– Se selittyy yksinkertaisesti sillä, että Suomessa liikkuvien venäläisten määrä on vähentynyt, Niemi tiivistää.

Myös Viron kansalaisiin kohdistuneissa rikosepäilyissä on ollut pientä laskua. Viron kansalaisiin kohdistuu suomalaisten jälkeen kaikista eniten rikosepäilyjä. Tammi–lokakuussa virolaiset olivat rikoksesta epäiltyinä lähes 10 000 kertaa.

Yhteensä rikosepäilyjen määrä väheni vuoden takaiseen tammi–lokakuuhun 80 eri maan kansalaisten kohdalla. Useiden maiden kohdalla rikosepäilyjen määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät vaikuta merkittävästi kokonaismäärään.

Tärkeää on tietysti myös muistaa se, että valtaosan Suomessa tapahtuvista rikoksista tekevät suomalaiset. Poliisiammattikorkeakoulun tilaston mukaan tammi–lokakuussa poliisilla oli yhteensä 550 440 rikosepäilyä, joista noin 94 prosentissa epäiltynä oli suomalainen.