Poliisilla on eri yksiköissä vaihteleva määrä niin sanottuja vinkkimiehiä, joilta pyritään saamaan tietoa sekä tapahtuneista että tulevista rikoksista tai turvallisuutta vaarantavista tapahtumista, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
Video: Useat poliisin korkean tason johtajat joutuivat toukokuussa syytteeseen tietolähteiden käytön valvomisesta.
Tarkempaa tietoa tietolähteistä tai niiden määristä ei kerrota julkisuuteen, sillä rikollispiireissä poliisin vasikaksi paljastuminen voi tietää jopa hengen lähtöä.
Tiistaina alkavassa virkarikosoikeudenkäynnissä on kyse juuri tällaisten tietolähteiden käytöstä, niiden rekisteröinnistä ja tietolähteiden käytön valvonnasta.
2010-luvun taitteessa Jari Aarnion johtamalla Helsingin huumepoliisilla ei ollut yhtään kirjattua tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että sillä oli merkittävä tietolähdeverkosto.
STT:n tietojen mukaan noin kymmenen tietolähteen paperit lojuivat Aarnion autotallissa. Aarnio kertoi, että paperit päätyivät autotalliin vahingossa poliisin kahden muuton seurauksena.
Syytettynä on käytännössä koko poliisin silloinen korkein johto poliisiylijohtajana toiminutta Mikko Paateroa myöten.
Heidän osaltaan syytteissä on kyse huumepoliisin tietolähteiden käytön valvonnasta.
Kyse on kaikkien oikeusturvasta
Tietolähteet tulee rekisteröidä, jotta poliisin toimintaa tietolähteiden kanssa pystytään valvomaan ja toisaalta myös siksi, että tietolähteiltä saatua tietoa pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti.
– Kyseessä on vaativa poliisitoiminnan osa-alue, joka edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Keskeistä on toimijoiden selkeä käsitys toimivaltuuksien rajoista ja tietoisuus toimintaan liittyvistä riskeistä, Saukoniemi kertoo.
Tietolähteiden käytön rekisteröimisessä on kyse sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen itsensä oikeusturvasta.
Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi sellaisia riskejä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi. Toisaalta esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että poliisi on ohjannut hänet rikolliseen toimintaan käyttämänsä tietolähteen myötävaikutuksella.
"Toimintaa on ollut rekisteröinnistä huolimatta"
Dokumentaation tarkoitus on, että pystytään jälkikäteen tarkistamaan mitä toimenpiteitä tietolähteen kanssa on tehty.
Saukoniemen mukaan keskustelu Helsingin huumepoliisin tietolähteiden rekisteröimättömyydestä ja poliisin pelisäännöistä ei ole lopettanut tietolähdetoimintaa.
– Toimintaa on ollut rekisteröinnistä huolimatta. Eivät tietolähteet suhtaudu poliisin kanssa toimimiseen niin kriittisesti kuin jotkut ovat väittäneet.