Tiistaina alkavassa poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä on kyse siitä, onko Jari Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin valvontaa laiminlyöty ja jos on, kenen toimesta.
Jutun keskiössä ovat poliisin alamaailman tietolähteet, niin sanotut poliisin vasikat.
Helsingin huumepoliisilla ei ollut vuonna 2013 ainoatakaan virallisesti rekisteröityä tietolähdettä, vaikka Aarnion huume- ja virkarikosjutussa salaiseen tietolähdetoimintaan on viitattu taajaan.
Tietolähteiden rekisteröinti pakollista
Tietolähteiden rekisteröinti on pakollista, koska rekisteröinti mahdollistaa poliisin toiminnan valvonnan.
Poliisi ei esimerkiksi saa katsoa läpi sormien tietolähteensä tekemiä rikoksia, eikä lähteellä saa teettää viranomaisen valtuuksiin kuuluvia tehtäviä.
Jos lähteitä ei rekisteröidä, rikollinen poliisi voisi esimerkiksi käyttää suojakilpenään sitä, että väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen. Ilman dokumentointia siitä, mitä tietolähteiden kanssa on tehty ja mitä varten, on toiminnan laillisuutta vaikeaa arvioida jälkikäteen.
Ministeriö selvitti toimintaa jo vuonna 2011
Vuonna 2013 sisäministerinä toiminut Päivi Räsänen (kd.) alkoi tingata poliisihallitukselta tietoja siitä, miten Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaa rekisteröidään, ja montako tietolähdettä rekisterissä oli.
Hän kertoo, että sisäisen valvonnan puutteita selvitettiin sisäministeriössä jo vuodesta 2011 lähtien, siis ennen kuin ministeriössä oli mitään vihiä Aarnion toiminnasta.