Internet on suosittu, mutta riskialtis kauppapaikka. Poliisihallitus muistuttaa, että huijatuksi saattaa joutua tilanteissa, jossa tavaraa kaupataan kiireellä ja erityisen halpaan hintaan.
Myyjän tiedot voivat olla väärät tai myytävää tavaraa ei ole olemassakaan.
– Internetin petosrikoksissa useimmiten kyse on myynti- ja tilauspetoksista. Myyntipetokset ovat yksittäisten henkilöiden välistä kaupantekoa ja tilauspetoksissa osapuolena on useimmiten yritys, jolta yritetään ostaa tavaraa väärillä henkilö- tai luottokorttitiedoilla, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo.
– Myyntipetoksissa tarvitaan pankkitilejä, jonne huijatut siirtävät kauppahinnan usein kiinnijäämisen riskeistä välittämättä. Tili on useimmiten huijarin oma. Pankkitilejä rikolliset hankkivat käyttöönsä myös niin kutsutuilta bulvaaneilta, jotka antavat tilinsä toisen rikolliseen tarkoitukseen pienestä vaivan palkasta. Näitä poliisi tutkii usein rahanpesurikoksina.
Paketin paino täsmää, sisältö ei
Ahon mukaan internet-petokset ovat 95-prosenttisesti olemattomien tuotteiden myyntiä.
– Ostajat ihmettelevät aikansa tuotteen viipymistä ja yrittävät sitten tavoittaa myyjää sähköpostitse tai puhelimitse. Usein heitä ei tavoita, joskus taas huijarit viestittelevät ostajan kanssa hetken maksun jälkeen ja selittelevät tuotteen toimittamisen viivästymiseksi.
– Joskus huijari kyllä toimittaa ostajalle tavaran, mutta se onkin jotakin aivan muuta kuin piti. Paino täsmää, sisältö ei.
Aho kertoo, että internetissä tehdyissä myyntipetoksissa asianomistajina eli rikoksen uhreina on tasaisesti naisia ja miehiä. Usein on tavoiteltu esimerkiksi pelikonsoleita, älypuhelimia ja Muumi-tuotteita.