Mainos

Nettikirpputorien huijareita on vaikea tunnistaa, poliisille tuhansia rikosilmoituksia vuosittain: "Huijarit pyrkivät luomaan paniikin ostajalle"

2:07
Internetissä tapahtuva käytetyn tavaran myynti kasvaa jatkuvasti, ja lähes samaa tahtia lisääntyvät myös verkossa tapahtuvat huijaukset.

Internetissä tapahtuva käytetyn tavaran myynti kasvaa jatkuvasti, ja lähes samaa tahtia lisääntyvät myös verkossa tapahtuvat huijaukset.

Tyypillisimmin netissä kaupataan olematonta tai varastettua tavaraa ja pyritään huijaamaan ostajalta rahat. Välillä myyjä kauppaa samaa tavaraa useille ostajille.

Huijareista 95 prosenttia on myyjäpuolelta, mutta myös ostajien joukkoon mahtuu epärehellisiä.

– Jonkun verran on käänteistä huijausta, eli kun ihmisellä on myynnissä tuote, joku tarjoutuu ostamaan sen ja esittää väärennetyn maksukuitin, että tuote olisi mukamas maksettu. Sitten tuote saadaan haltuun, rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista kertoo.

Puoli promillea huijauksia

Suomen suosituimpaan kauppapaikkaan Tori.fi-sivustolle tulee vuosittain runsaat 10 miljoonaa ilmoitusta, joista muutama tuhat on huijareiden tekemiä. Huijausten määrä on puoli promillea kaikista ilmoituksista.

– Valitettavasti huijauksia esiintyy. Palvelu on todella suosittu, sillä puolet suomalaisista internetin käyttäjistä käyttää kuukausittain Toria. Joukkoon mahtuu myös epärehellisiä, toimitusjohtaja Juha Meronen Tori.fi:stä kertoo.

Erilaisten nettikirpputorien käyttäjien voi olla vaikea tunnistaa valeilmoituksia rehellisistä.

Poliisin mukaan parhaiten huijauksilta välttyy, kun raha ja tavara vaihtavat omistajaa livetilanteessa, eli että tavaraa ei lähetetä postissa tai makseta sitä pankkitilille.

– Jos tapaaminen ei onnistu, niin kannattaa varmistaa myyjän tietoja etukäteen, löytyykö sen nimistä ihmistä ja puhelinnumeroa. Huijarit käyttävät yleensä prepaid-liittymiä, Kortelainen vinkkaa.

– ​​​​​​​Maalaisjärjen käyttö on tärkeä asia. Kannattaa myös lukea tarkkaan meidän ohjeet. Huijarit käyttävät kiirettä hyväkseen, he pyrkivät luomaan paniikin ostajalle, jolloin nämä tekevät hätiköityjä ratkaisuja, Meronen sanoo.

Eri vuodenaikaan huijataan eri tuotteilla

Huijaukset noudattavat sesonkivaihteluita, kuten rehellinenkin kaupankäynti.

Keväisin myydään polkupyöriä, talvisin hiihtovälineitä. Loma-aikoina huijataan loma-asunnoilla, syksyisin tulee ilmoituksia asuntohuijauksista. Suosittujen konserttien alla myydään olemattomia konserttilippuja.

Eniten huijarit tekevät kauppaa älypuhelimilla, sähkölaitteilla, pelikonsoleilla, muumimukeilla ja polkupyörillä.

– Tällaiset rikokset ovat haasteellisia tutkinnan kannalta, koska ne eivät rajoitu minkään poliisilaitoksen, kunnan tai kaupungin alueelle. Yksi huijari pystyy helposti huijaamaan koko maan asukkaita, Kortelainen kertoo.

Yhteistyötä viranomaisten kesken

Toisessa suositussa kauppapaikassa Huuto.netissä huijauksia on pystytty kitkemään paljolti sillä, että palvelun käyttö vaatii järeämmän rekisteröitymisen kuin Torissa.

– Kaikista käyttäjien toiminnasta jää meillä merkintä palveluun ja toiset käyttäjät voivat antaa heistä palautetta. Ostajilta on myös mahdollista vaatia tupas-tunnistusta, joka on suositeltavaa, jos on arvokas ostos kyseessä, Sanoma Digitalin tuotekehityspäällikkö Juho Laatikainen sanoo.

Poliisille rikosilmoituksia tehdään eniten Torin ilmoituksista, sen jälkeen Facebook-kirpputoreista ja muista hajatoimijoista.

Torissa huijauksia pyritään estämään lukemalla ilmoitukset etukäteen. Kone seuloo joukosta epäilyttäviä. Lisäksi Torissa on tiimi, joka käy läpi ilmoituksia ja seuraa tunnettuja huijaustapauksia.

– Teemme paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, Tullin, poliisin, eläinsuojeluyhdistysten ja väärennöstoimijoiden. Pyrimme yhdessä kitkemään epärehellisen toiminnan pois, Meronen kertoo.

Menot ja tulot epäsuhdassa

Huijareiden joukossa on sekä naisia että miehiä, nuoria ja vanhempia, suomalaisia ja ulkomaalaisia.

– He voivat olla ketä tahansa internetin käyttäjiä, Kortelainen sanoo.

– Huijari on epärehellinen ihminen, Meronen luonnehtii.

Myyntipetoshuijauksissa yleinen yhdistävä asia on tekijän jonkinlainen elämänhallinnan puute.

– Heidän käytettävissään olevat tulot eivät vastaa kulutustottumuksista aiheutuvia kustannuksia, eli tulot ja menot ovat epäsuhdassa toisiinsa, Kortelainen selventää.

Tuhansia ilmoituksia valtakunnallisesti

Poliisille tehtiin viime vuonna yli 4 900 ilmoitusta internetissä tapahtuneista lievistä petoksista ja noin 4 100 ilmoitusta petoksista.

Vuonna 2017 petoksista tuli yli 4 400 rikosilmoitusta ja lievistä petoksista 4 000. Luvut ovat siis hieman kasvussa.

Helsingin poliisi saa netin vertaiskaupasta noin 500-600 rikosilmoitusta vuosittain. Torista tuli viime vuonna 350 rikosilmoitusta, erilaisilta Facebook-kirpputoreilta noin 100 ja muilta toimijoilta loput.

– Tori on niin iso markkinajohtaja, että sen osuus näkyy sen takia suurena petostilastoissa, Kortelainen selventää.

Selviämisprosentti on korkea

Poliisi pystyy tutkinnan haasteellisuudesta huolimatta selvittämään tapaukset melko hyvin.

– Jutut selviävät suhteellisen hyvin, koska pääasiassa tuotteet maksetaan kotimaisille pankkitileille, joiden kautta päästään tekijöiden jäljille. Selviämisprosentti on aika korkea, Kortelainen kertoo.

Tuomioksi vertaisverkkokaupan petoksista tulee yleensä sakkoja.

Poliisi rohkaisee ihmisiä tekemään aina rikosilmoituksen, jos joutuu huijatuksi internetkaupoissa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja