Länsi-Uudenmaan poliisi sai tammikuun alussa hätäkeskukselta tehtävän, jonka mukaan tuntematon mies olisi kaapannut pikkubussiin.
Ilmoituksen mukaan tyttö oli onnistunut pakenemaan autosta hetkeä myöhemmin.
Ei rikosta
Esitutkinnan aikana poliisi kysyi näköhavaintoja ja katsoi valvontakameratallenteita tytön kertomiin tuntomerkkeihin sopivasta pakettiautosta, mutta havaintoja ei ollut.
Tyttö itse tunnistettiin tallenteista, joissa hän liikkui rauhallisesti. Myös tytön nähnyt silminnäkijä kertoi havainneensa tämän kävelleen alueella, mutta hätääntymisestä ei ollut merkkejä.
Esitutkinnan aikana kaappausdraama osoittautui keksityksi.
– Keskustelimme tytön kanssa tämän kertoman kuvauksen ja esitutkinnan kautta saatujen tietojen ristiriitaisuudesta. Lopulta tyttö kertoi valehdelleensa, sillä hän oli ollut liikkeellä ilman vanhempien lupaa. Tyttö oli kovin pahoillaan tapauksesta. Asiassa ei epäillä rikosta, kertoo rikoskomisario Rauli Salonen.
Keskustelua ja ohjeita
Poliisi kohtaa ajoittain tapauksia, jotka tutkinnan kautta todetaan tekaistuiksi. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla asia on tärkeä keskustella yhdessä läpi.
– Emme syyllistä lasta tai nuorta tällaisesta tapahtumasta, sillä haluamme, että he voivat luottaa poliisiin. Tuomme kuitenkin yhdessä juttelemalla esiin sen, että on tärkeää puhua totta. Näin varmistetaan, että poliisi voi auttaa silloin, kun apua todella tarvitaan, eikä harmia aiheudu viattomille sivullisille, Salonen toteaa.