Poliisi teki historiaa Pernon kaksoismurhan verijälkitutkinnassa – 3D-mallinnuksella rikospaikka saadaan "tuotua" käräjäsaliin

7:05
Laserlaite tallentaa rikospaikan niin sisällä kuin ulkona kolmiulotteiseksi malliksi: Katso videolta, miten laite toimii.

Poliisi käytti verijälkien lähtöalueen määrittämisessä 3D-tekniikkaa ensimmäistä kertaa Suomessa. Perinteisesti työhön tarvitaan ruutupaperia, taskulaskin, lankoja, teippiä ja nuppineuloja.

Lounais-Suomen poliisi teki uraauurtavaa rikospaikkatutkintaa Turun Pernon kaksoismurhatapauksen esitutkinnassa, jonka valmistumisesta tiedotettiin perjantaina.

27-vuotias kouvolalaismies ampui huhtikuussa sivullisen naisen kerrostalon alaovelle, puukotti sivullista miestä piha-alueella ja ampui lopuksi kaverinsa kerrostaloasunnon sisällä. Veritöiden taustalla oli riita 20 euron bensarahasta. Nyt murhajuttu on syyteharkinnassa.

Surmiin liittyvien verijälkien lähtöalueiden määrittämisessä käytettiin Suomessa ensimmäistä kertaa 3D-tekniikkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että kolmijalalla seisova laserlaite etäisyysmittaa ympäröivän alueen, eli rikospaikan, kolmiulotteiseksi malliksi.

Mallia puolestaan voidaan analysoida eri tavoin rikostutkinnassa. 

– Kun laserkeilainta käytetään dokumentoitavassa paikassa useammassa eri kohdassa, saadaan nämä aineistot yhdistämällä luotua pistepilvi. Pistepilvi on kolmiulotteinen vapaasti käänneltävä malli kyseisestä alueesta, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Janne Pihlajaniemi Lounais-Suomen poliisin teknisestä rikostutkimuskeskuksesta.

– Mitatut pisteet on mahdollista värjätä valokuvadatan perusteella, jolloin siitä tulee ihmissilmälle havainnollisempi. 

Pihlajaniemen mukaan 3D-malleja käytetään teknisessä tutkinnassa verijälkien lähtöalueen määrittämisen lisäksi esimerkiksi ampumalinjojen tutkimiseen tai onnettomuuspaikkojen kolarianalyyseihin.

Teknologinen uutuus ei kuitenkaan syrjäytä perinteisiä tutkintamenetelmiä. 3D-laite ei korvaa esimerkiksi rikospaikan valokuvaamista, sormenjälkien ja dna-näytteiden ottamista, vaan tuo visuaalisen mallin mukaan tutkintaan.

Rikospaikalle toimistolta käsin

3D-mallinnus voi joka tapauksessa tulevaisuudessa merkittävästi keventää rikospaikkatutkinnan taakkaa. Teknologian ansiosta rikos- tai onnettomuuspaikalle voi palata virtuaalisesti koska tahansa.

– Tarvittaessa rikospaikka "voidaan tuoda käräjäoikeuteen" esimerkiksi rikoksenteon olosuhteiden ja etäisyyksien selkeyttämiseksi, Pihlajaniemi kertoo.

Kun 3D-järjestelmää ei ole käytössä, esimerkiksi verijälkien lähtöaluetta joudutaan analysoimaan käsipelillä paikan päällä.

– Tällöin käytössä on työkaluja kuten luuppi, ruutupaperi, kulmamitta, taskulaskin, lankoja, teippiä ja nuppineuloja.

Uusi laite tietää muitakin helpotuksia tutkijoille. Kun rikospaikan verijälkiä tutkitaan laserkeilaamalla, tutkittava pinta saadaan taltioitua verijälkeen koskematta. Se puolestaan mahdollistaa DNA-näytteenoton vielä taltioinnin jälkeenkin.

– Laserskannauksen ja valokuvauksen jälkeen paikalla voidaan aloittaa muiden teknisten tutkimusten suorittaminen. Verijälkien tutkiminen ja mittaaminen tietokoneella on tarkempaa kuin luupilla seinästä mitatessa. Lisäksi tutkijan työpiste on rikospaikan sijaan toimistolla, Pihlajaniemi sanoo.

Miksi juuri Perno?

Tällä hetkellä 3D-järjestelmä on käytössä vain Lounais-Suomen poliisilaitoksen Porin teknisessä rikostutkimuskeskuksessa, jossa menetelmän kehitystyö on aloitettu. Kymppitonneja maksava laite on ollut Lounais-Suomen poliisissa pilottikokeilussa kesästä 2020 lähtien.

Pihlajaniemen mukaan Pernon kaksoismurha valikoitui ensimmäiseksi verijälkitutkimusten 3D-kohteeksi, koska järjestelmän kehitystyö ja tutkimus olivat siinä vaiheessa, että laitetta voitiin viimein käyttää oikealla rikospaikalla.

– Tiedossa ei ole, että Pohjoismaissa olisi aiemmin hyödynnetty 3D-järjestelmää tämän kaltaisesti verijälkitutkimuksessa lähtöalueen määrittämiseen. Visualisoinnin ja esimerkiksi rekonstruktioiden osalta 3D-mallintaminen on käytössä muissakin Pohjoismaissa.

Koko järjestelmän hyödyntäminen on Suomessa vielä harvinaista, mutta Pihlajaniemi uskoo käytön laajenevan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa laitteiston käyttö tutkintapaikalla on melko helppokäyttöistä. Mallinnusten hyödyntäminen analyysikäytössä vaatii kuitenkin syvempää perehtyneisyyttä ja koulutusta.

– Esimerkiksi verijälkien tutkimiseen ja lähtöalueen analysointiin vaaditaan edelleen erityistä verijälkien tutkimiseen liittyvää koulutusta ja perehtymistä aiheeseen, kuten ennenkin.

0:35

Katso video: Tältä näytti Turun Pernossa epäillyllä murhapaikalla 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja