Espoon Bodominjärven kolmoismurhan tekopaikkana toiminut teltta konservoidaan Tampereen Poliisimuseossa jälkipolville.
Teltta päätettiin toimittaa Poliisimuseolle konservoitavaksi, jotta se ei hajoaisi. Asiassa on rikoshistorian säilyttämisen lisäksi toinenkin näkökulma: Vuonna 1960 tapahtunut Bodominjärven kolmoismurha on yhä selvittämätön henkirikos, joka ei murhana vanhene koskaan. Teltta on henkirikoksen tekopaikkana todiste teosta, ja teoriassa sitä voitaisiin voidaan todisteena tarvita, jos asia jälleen päätyy oikeuteen.
– Nämä ovat älyttömän vaikeita museoesineitä, Poliisimuseon tutkija Juha Vitikainen.
Oman haasteensa konservointiin toi se, että konservoinnissa on myös syytä säilyttää myös poliisin tutkinnassa telttaan jättämät jäljet. Siinä on toisin sanoen useita historiallisia kerroksia.
Lue myös: MTV Uutiset paikalla: Bodominjärven keskeinen todiste suojataan tuholta
Voidaan käyttää tulevaisuudessa todisteena
Sinänsä teltta on käyty jo huolella veri- ja DNA-jälkien sekä viiltojen osalta 2000-luvulla käydyissä Bodom-tutkinnoissa. Tulevaisuus näyttää, kehittyykö uusia tutkintametodeja, joita telttaan voitaisiin soveltaa.
Museo hyväksytti kaikki teltalle tehtävät toimenpiteet KRP:llä, ja lopulta konservointi keskittyi irtoavan pintalian poistamiseen imuroimalla ja pehmeällä sienellä. Konservointi toteutettiin Tampereelle rakennetussa alipaineistetussa työteltassa, jossa oli koneellinen ilmanvaihto.
Itse teosta jääneet autenttiset tahrat, kuten veri ja maa-aines, ovat niin pinttyneitä, että ne eivät uhkaa teltasta lähteä.
– Esine on jo tutkittu poliisin tekniikan toimesta niin, että siitä on otettu irti kaikki se, mitä teltasta voidaan, Vitikainen kertoo.
