Poliisi käytti paineilma-asetta ensi kertaa joukkojen hallintaan – miten käy, jos ammus osuu silmään?

Poliisi turvautui eilen itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa paineilma-aseen käyttöön kahdessa eri kohteessa, yhteensä seitsemän kertaa. Poliisi kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole varsinaisesta aseesta.

FN303 -paineilma-ase

Ase näyttää värikuula-aseelta, mutta on huomattavasti tehokkaampi.

Ammukset eli projektiilit on suunniteltu niin, että ne rikkoutuvat kohteeseen osuessaan.

Aseen kantomatka on 70 metriä, joten sitä käytetään erityisesti mellakkatilanteissa.

Poliisin teettämien tutkimusten mukaan projektiilin osuma sattuu yhtä paljon kuin lyönti teleskooppipatukalla.

Bostonissa Yhdysvalloissa nuori nainen kuoli kymmenen vuotta sitten, kun poliisin ampuma projektiili osui häntä silmään.

Asetta valmistaa belgialainen FN Herstal.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävät kumiluotiaseet ovat ruutitoimisia. Jos niiden luoti osuu kohteeseen huonosti, se tappaa. Suomessa käytetty paineilma-ase toimii suhteellisen pienivoimaisella ilmavoimalla. Ammukset ovat muovisia pieniä pötkylöitä, joiden voima on hieman kovempi kuin patukan lyönti, sanoo ylikomisario Jussi Huhtela Helsingin poliisilaitokselta.

FN303 -paineilma-ase on ollut Helsingin poliisilla käytössä noin vuoden verran. Paineilmalla toimivaa etälamautinta käytettiin eilen ensimmäistä kertaa joukkojenhallintatilanteessa.

– Paineilma-asetta on käytetty vuoden sisällä noin 4-5 kertaa. Tyypillisimmin paineilma-asetta on aiemmin käytetty esimerkiksi yksityisasunnossa, jossa kohdehenkilöllä on ollut ase kädessä, Huhtela kertoo.

Paineilma-aseen kantomatka on noin 70 metriä, kun puolestaan sähkölamautinta käytetään lähietäisyydeltä.

– Tositilanteessa paineilma-aseen käyttöetäisyys on muutamia kymmeniä metrejä. Paineilma-asetta voidaan verrata vastaavassa tilanteessa käytettävään sähkölamauttimeen. Sähkölamautin lamauttaa lihakset, mutta paineilma-ase perustuu kipuvoimaan. Toiset kestävät kipua enemmän ja esimerkiksi huumausaineen vaikutuksen alaisena kipu ei tunnu yhtä herkästi. 

Väripanokset merkkaavat kohteen

Paineilmaistetun etälamauttimen ammukset ovat ylikomisarion mukaan suhteellisen kevyitä ja paineilma-aseeseen voi asettaa myös väripanoksen.

– Paineilma-aseella tähdätään raajoihin ja isoihin lihaksiin. Jos paineilmalamauttimella tähdätään suoraan silmään tai päähän, voi tietysti vahinkoja tulla.

– Värin tarkoituksena on merkata tekijä, jotta hänet voidaan saada jälkikäteen kiinni. Tiedossani ei ole, oliko paineilma-aseissa eilen väripanoksia, ylikomisario Jussi Huhtela Helsingin poliisilaitokselta sanoo.

Poliisin mukaan on mahdollista, että paineilma-aseen ammus voi kimmota maasta.

– Aika harvoin ammus hajoaa, se on rakenteellisesti tehty sellaiseksi, että se pysyy koossa. Mutta ei poliisi heppoisin perustein paineilma-asetta käytä, ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisilaitokselta lisää.

Lue myös:

    Uusimmat