Toistaiseksi ei ole saatu vahvistusta, että Venäjä olisi käyttänyt pelättyä asetta hyökkäyksessä Ukrainassa.
Venäjä pystyy saamaan termobaarisilla pommeilla aikaan hyvin mittavia tuhoja. Sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että termobaarisilla pommeilla tai kranaateilla voi tuhota tarvittaessa esimerkiksi urheiluareenan kokoisen rakennuksen.
– Voisi tiivistää niin, että niillä voidaan tuhota kaikkea yksittäisestä tarkkaan valikoidusta kerrostalohuoneesta lähtien melkeinpä Hartwall-areenan kokoisiin kohteisiin saakka, hän kertoo.
Venäjän on syytetty käyttäneen Ukrainassa tätä pelättyä pommia, kertoivat muun muassa Guardian ja BBC. Syytöksen esitti Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Oksana Markarova, mutta väitteelle ei ole toistaiseksi saatu vahvistusta.
Lue myös: Video: Tällainen on termobaarinen pommi, jonka käyttämisestä Venäjää syytetään – "Dokumentoitu imeneen ihmisten keuhkoja ulos"
Paine ja kuumuus synnyttävät vauriot
Termobaarisessa pommissa on kyse erittäin korkean lämpötilan ja kovan paineen räjähteestä. Kranaatti sisältää kaasuuntuvaa nestettä ja sytytyspanoksen.
Käytännössä neste kaasuuntuu aerosoliksi ja muodostunut aerosolipilvi syttyy palamaan. Tästä syntyy valtava tulipallo ja todella voimakas paineaalto. Samalla syntyy salamannopeasti tyhjiö, kun palava kaasu imee ilmasta hapen.
Termobaarisesta pommista käytetään myös nimitystä tyhjiöpommi, mutta Mäkitalon mielestä se on huono ilmaisu.
– Ei välineen teho liity siihen, että happi katoaa ja ihmiset sen takia kuolisivat. Kyllä se on nimenomaan räjähdyksen paine ja kuumuus, joka aiheuttaa vauriot kohteessa, olivatpa ne ihmisiä tai rakenteita, hän sanoo.
USA käytti Vietnamissa
Australialainen ABC uutisoi, että termobaarisia pommeja on käyttänyt aiemmin myös Yhdysvallat. Kyseisiä aseita on käytetty muun muassa Vietnamin sodan aikana, jolloin niillä saatiin tehokkaasti pyyhittyä pois metsää, jotta helikopterit pääsivät laskeutumaan.
Samaten julkisuudessa on kerrottu, että termobaarisia pommeja olisi käytetty Afganistanissa vuoden 2001 terrori-iskujen jälkimainingeissa, kun Yhdysvallat etsi Osama bin Ladenia vuoristoisen Tora Boran alueen luolista.
Mäkitalo sanoo, että pommeja on kyllä käytetty esimerkiksi Vietnamissa, mutta nämä ovat olleet FAE-aerosolipommeja eli polttoaine-ilma-räjähteitä.
Venäläinen termobaarinen taistelukärki on sukua aiemmalle FAE-pommille, mutta eroaa siitä kehiteltynä versiona kahdella tavalla.
– Termobaarisessa pommissa aerosolin leviäminen ja sytytyspanoksen laukeaminen tapahtuvat samanaikaisesti, jolloin painevaikutus on kohteessa nopeampi ja ennen kaikkea murskaavampi. Toinen ero FAE-pommiin on se, että venäläisessä taistelukärjessä nesteessä käytetään lisäaineita, joiden avulla räjähtävän kaasupilven kuumuus on saatu korkeammaksi ja se myös kestää ajallisesti pidempään, mikä lisää polttovaikutusta, Mäkitalo sanoo.
"Kansainvälistä kieltoa ei ole"
Mäkitalo ei kertomansa mukaan tarkkaan ottaen tiedä, onko Venäjän lisäksi myös joillakin muilla mailla käytössään mainitunkaltaisia termobaarisia pommeja.
– En ole kuullut, että muilla armeijoilla olisi niitä käytössään. Venäjällä on puolentusinaa järjestelmää.
Termobaarisia kranaatteja voi käyttää monin tavoin. Esimerkiksi yksittäinen taistelija voi ampua 3-5 kilogramman painoisen kranaatin singolla. Myös panssarintorjuntaohjukselle on oma ampumatarvikkeensa. Lisäksi termobaarisia kranaatteja voidaan ampua tela-alustaisella panssariajoneuvolla nimeltään TOS-1. Ukrainan viime päivien tapahtumien yhteydessä on raportoitu havainnoista, jotka koskevat nimenomaan Venäjän TOS-1-raketinheittimiä. Myös ilmasta tiputettavat pommit ovat yksi vaihtoehto.
– Tyypillinen kohde TOS-1-raketinheittimellä voisi olla vaikkapa sentyyppinen ajoneuvokolonna, mikä venäläisillä itsellään on Kiovasta etelään suuntautuvalla tiellä, Mäkitalo sanoo.
Mäkitalo pitää mahdollisena, että Venäjä ryhtyy käyttämään termobaarisia kranaatteja hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan. Sotilasprofessori ei näe, että kranaattien käytölle olisi Venäjän asevoimissa mitään erityistä eettistä tai moraalista kynnystä. Itä-Ukrainan sota vuonna 2014 osoitti hänestä, että termobaarista asetta voidaan käyttää sumeilematta.
– Jos Venäjä haluaa lähteä kohteiden perusteellisen tuhoamisen tielle ja jos sillä ei ole enää pienintäkään pidäkettä massiivisten henkilötappioiden aiheuttamiselle, on aivan täysin mahdollista, että se rupeaa käyttämään termobaarisia kranaatteja, Mäkitalo arvioi.
Hänen tiedossaan ei ole, että kansainväliset sopimukset kieltäisivät termobaaristen pommien käytön.