Poliisi haluaa nopeuttaa hälytystehtäviin vastaamista harvaan asutuilla alueilla – jatkossa partio voisi tulla apuun myös muista kunnista

Poliisi pyrkii tehostamaan läsnäoloaan harvaan asutuilla alueilla niin, että jatkossa tiettyjen harvaan asuttujen kuntien kiireellisiin hälytystehtäviin lähtee lähin vapaa poliisipartio yhteistyöpoliisilaitosten alueilta, kertoo Poliisihallitus.

Käytännössä muutos tarkoittaa, että hätäkeskustietojärjestelmä etsii lähimmän vapaan poliisipartion tapahtuma-alueen poliisilaitoksen omien partioiden lisäksi naapuripoliisilaitosten partioista. Suunnitelman mukaan hälytystehtäviltä jäävää työaikaa kohdennetaan muun muassa liikennevalvontaan.

Poliisiauto voisi tulla jatkossa Pohjois-Suomesta Sisä-Suomeen

Muutokset koskevat 11 kuntaa. Kriteereinä kuntien valintaan oli muun muassa se, että niissä poliisin saapuminen kiireellisiin hälytystehtäviin on vienyt yli 40 minuuttia, tehtävämäärät ovat pieniä ja kunnat sijaitsevat poliisilaitoksen välisillä raja-alueilla.

Kyseiset kunnat ovat Keitele, Kinnula, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Posio, Pyhäntä, Rautavaara, Salla, Soini ja Vesanto.

Poliisihallituksen työryhmän laatiman suunnitelman mukaan näiden kuntien kiireellisiin hälytystehtäviin lähtee aina lähin vapaa poliisipartio yhteistyöpoliisilaitosten alueilta.

– Esimerkiksi hätäilmoituksen tullessa Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella sijaitsevasta Kinnulasta Vaasan hätäkeskukseen lähin vapaana oleva poliisipartio voi olla Oulun poliisilaitoksen partio Haapajärvellä, joka saa tehtävän hoitaakseen poliisilaitosten rajoista ja eri hätäkeskusalueesta riippumatta, työryhmän puheenjohtaja, ylikomisario Arto Autio Oulun poliisilaitoksesta kertoi tiedotteessa.

"Vaikea arvioida, paljonko vaikuttaa minuuttitasolla"

Poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta arvioi tiedotustilaisuudessa muutoksen nopeuttavan poliisin saapumista kyseisille alueille, mutta ei osannut arvioida, kuinka suuri muutos minuuttitasolla olisi.

–  On aika haastavaa mitään minuuttimäärää arvioida, mutta näissä kunnissa on hyvin vähän A-kiireellisyysluokan tehtäviä ja pitkät toimintavalmiusajat. Jos muutamaankin tehtävään saadaan poliisin apu nopeammin kuin aikaisemmin, sillä on jo merkittävä vaikutus kuntien keskiarvoon.

Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan. Ensi vuoden alusta poliisin toimintavalmiusaika lasketaan vain A-kiireellisyysluokan hälytystehtäville. B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta puhutaan jatkossa poliisin palvelukykyajasta.

A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat tehtävät ovat yleensä välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvia tehtäviä, eikä niitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä.

B-kiireellisyysluokan tehtävät ovat sellaisia, jotka pyritään hoitamaan viipymättä, mutta jotka voidaan myös keskeyttää kiireellisemmän tehtävän vuoksi.

Lyhin saapumisaika 11 minuuttia, pisin noin 55 minuuttia

Lisäksi poliisin hälytystoiminnalle asetetaan uudet toimintavalmiusaikatavoitteet, joissa keskeisin tulostavoite on enimmäistoimintavalmiusaikojen saavuttaminen Suomen kaikissa kunnissa.

Toimintavalmiusaikaa tarkastellaan jatkossa viisiportaisella mallilla, jossa kunnat on jaettu riskialueisiin ja niille on määritelty enimmäistoimintavalmiusajat.

Poliisihallitus on esittänyt, että lyhin toimintavalmiusaika olisi yli 120 000 asukkaan kaupungeissa, joissa enimmäisaika kohteeseen pääsemiselle olisi 11 minuuttia.

Tätä seuraavat kaupunkimaiset kunnat (18 minuuttia), taajaan asutut kunnat (30 minuuttia) ja maaseutumaiset kunnat (35 minuuttia). Pisin enimmäisaika, 55 minuuttia, olisi maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 50 kiireellistä tehtävää vuodessa.

Poliisin kaikista hälytystehtävistä noin 97 prosenttia on kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa, loput maaseudulla.