Pohjois-Korean diplomaattien sotkut Suomessa jatkuivat suurlähetystön lopettamisen jälkeenkin.
Pimeän viinan kaupparinki tiesi karkotusta neljälle Pohjois-Korean diplomaatille vuonna 1976. Laittomalla alkoholi- ja tupakkakaupalla diplomaatit pyrkivät rahoittamaan edustustonsa toiminnan.
Ulkoministeriön arkisto paljastaa, että tämä opetus ei riittänyt taloudellisten vaikeuksien kamppailevalle, yhä eristäytyneemmän maan diplomaateille.
Asian ytimessä.doc: Pohjois-Korean hämärät bisnekset Suomessa
Uusimmassa Asian ytimessä.docissa sukelletaan 70-luvulle ja Pohjois-Korean suurlähetystön pimeisiin bisneksiin Suomessa.
Kaikki sai alkunsa, kun muuan liikemies välitti suojelupoliisille tiedon pohjoiskorealaisten epäilyttävästä yhteydenotosta. Liikemiehelle tarjottiin ostettavaksi suurta erää huumausaineita.
Poliisi ryhtyi tarkemmin valvomaan edustuston toimintaa, ja pääsi pian suuren mittaluokan salakaupan lähteille.19:12
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Uusi viinakauppatapaus toi karkotuksen
Vuonna 1992 kevättalvella suojelupoliisi sai selville, että Pohjois-Korean suurlähetystön 3. lähetystösihteeri yritti myydä suomalaiselle pariskunnalle suurehkon määrän venäläistä vodkaa. Lisäksi hän tarjoutui myös jatkossa välittämään alkoholia ja savukkeita.
Suojelupoliisi on jo aiemmin tunnistanut, että kyseinen lehdistösihteeri oli Pohjois-Korean tiedustelupalvelun tiedustelu-upseeri, joka on työskennellyt muualla Euroopassa eri nimellä, ilmoittaen itselleen useita eri syntymäaikoja.
Mainittu lähetystösihteeri oli käynyt Venäjällä jopa useita kertoja kuukaudessa. Supo tiesi, että viimeisimmillä matkoillaan hänellä oli ollut mukanaan erilaisia paketteja, mutta niiden sisällöstä ei diplomaattipostin koskemattomuuden vuoksi saatu selvyyttä.
Pohjois-Korean suurlähettiläs kutsuttiin kuultavaksi ja mainittu lähetystön työntekijä ilmoitettiin ei-hyväksyttäväksi henkilöksi Suomessa.
– Tiedustelematta tarkemmin syytä karkotukseen suurlähettiläs pahoitteli sitä, että hänen henkilökuntaansa kuuluva ei ole kunnioittanut Suomen lakeja eikä Wienin yleissopimuksen velvoituksia, joita hän omasta puolestaan sanoi painottaneensa edustustonsa koko henkilökunnalle, ulkoministeriön papereissa kerrotaan.
Lue myös: Näin suurta oli verovapaan tupakan ja alkoholin välitys Suomen suurlähetystössä Tukholmassa
Alkoholikauppa ei vain Pohjois-Korean ongelma – myös suomalaiset syyllistyneet
Huomionarvoista on, että diplomaattioikeuksien suojassa tehty alkoholi- ja tupakkaralli ei ole mitenkään Pohjois-Korean oma ilmiö. Vuonna 2006 uutisoitiin Bulgarian Suomen-suurlähetystön epäillystä alkoholikaupasta.
Suomalaisetkin ovat osoittaneet osaamista samaisessa touhussa. Vuonna 2016 uutisoitiin laajasta, vuosikausia kestäneestä diplomaattisen verovapauden väärinkäytöstä Suomen Tukholman-suurlähetystössä. Tuotteita epäillään myös kaupatun.
Aikanaan alkoholin välitys tuttaville toi varoituksen myös Suomen Saudi-Arabian entiselle suurlähettiläälle.
Supo halusi karkottaa väärän rahan vuoksi
Vuonna 1994 taas pohjoiskorealaisen karkotus oli lähellä, mutta siltä vältyttiin. Suojelupoliisi oli jälleen saanut tietoa Pohjois-Korean diplomaattien sekaantumisesta epäilyttävään toimintaan. Maan suurlähetystön 2. lähetystösihteeri oli vuoden 1993 lokakuussa vaihtanut pankissa Kulosaaressa 18 000 dollaria markoiksi. Paljastui, että joukossa oli yksi 100 dollarin väärennetty seteli. Kyse oli niin sanotusta offset-kopiosta.
Diplomaatti tuli pyynnöstä antamaan pankille aidon setelin tilalle. Hän pyysi myös väärennettyä seteliä takaisin, mutta siihen ei pankki suostunut.
Suojelupoliisi suositteli diplomaatin karkottamista, vaikka juridisia todisteita teon tahallisuudesta ei ollut.
– Koska kuitenkin on aiheellista epäillä, että pohjois-korealaiset diplomaatit jatkavat laitonta toimintaa, olisi karkotus varoitus muillekin siitä, että heidän menettelytapojaan seurataan, suojelupoliisi perusteli.
Ulkoministeriössä karkotusta pidettiin kuitenkin liian kovana vastatoimena, joten sen sijaan Pohjois-Korean asiainhoitaja kutsuttiin kuultavaksi ja hänen välityksellään annettiin asiasta vakava varoitus.
Asiainhoitaja ilmoitti tuntevansa asian ja pyysi tapahtunutta anteeksi.
– Hän kertoi rahasumman kuuluneen pohjois-korealaiselle työntekijäryhmälle, joka on Suomessa ostamassa vanhoja puhelinkeskuksia ja purkamassa niitä kuljetusta varten. Koska summan vaihtaminen ei ollut onnistunut työntekijöiltä, oli suurlähetystön edustaja auttanut heitä suorittamalla vaihdon pankissa, jossa suurlähetystö muutenkin asioi, asiakirjoissa kerrotaan.
Rahojen alkuperäksi kerrottiin Macao. Asiainhoitaja vakuutti, ettei suurlähetystö enää sekaantuisi rahanvaihtoihin.
Tapaus johti myöhemmin väärinkäsitykseen vuonna 1999. Helsingin Sanomat uutisoi tuolloin, että Pohjois-Korean lähetystösihteeri olisi jälleen kärähtänyt väärennetystä sadan dollarin setelistä Forexin rahanvaihtopisteellä Pohjois-Esplanadilla. Lehti joutui sittemmin oikaisemaan tiedon, koska mainittu poikkeuksellisen taitavasti väärennetyn setelin toimittanut pohjoiskorealainen ei kuulunut lähetystön henkilökuntaan.
Lue myös: Ulkoministeriössä osattiin odottaa Pohjois-Korean noottia
Käsirysy junassa johti noottiin
Pohjois-Korea lopetti suurlähetystönsä Suomessa vuonna 1998 maan taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Senkin jälkeenkin pohjoiskorealaisten kanssa sattui muuan epätoivottu välikohtaus.
Vuonna 2006 kaksi pohjoiskorealaista diplomaattia oli matkalla Moskovasta Helsinkiin. Kielitaidottomaksi kuvaillut diplomaatit kieltäytyivät esittämästä papereitaan tulliviranomaisille ja lopulta vastahankaiset diplomaatit kärrättiin voimakeinoin Kouvolan poliisiasemalle.
Pohjois-Korea lähetti Suomelle nootin ja vaati tarkkaa selvitystä junan tapahtumista. Ulkoministeriön mukaan selkkaus johtui riittävien diplomaattiasiakirjojen puutteesta.